Ankkuri25 podcast -tekstivastine

Musiikki: Tune in your ears, get ready, play, were your favorite show everyday.

Mimmi: Hei kaikki, tervetuloa kuuntelemaan Ankkuri 25 – yhdessä kohti turvallisempaa tulevaisuutta hankkeen podcastia.  

Me ollaan täällä Jyväskylässä, jota olen kuullut myös kutsuttavan räpin pääkaupungiksi Suomessa. Tänään me keskustellaan täällä tästä hankkeesta, joka pyrkii lisäämään yhteisöllisyyttä, tukemaan sosiaalisesti ja ennaltaehkäisemään jengiytymistä ja nuorisorikollisuutta. Ja tätä hanketta Ankkuri 25 rahoittaa opetushallitus ja täällä on keskustelemassa tällä hankkeen projektipäällikkö Tarja. 

Tarja: Moi. 

Mimmi: Ja sitten yhteisöohjaaja Heikki Jyväskylästä.  

Heikki: Terve.  

Mimmi: Ja minä olen yhteisöohjaaja Mimmi Järvenpäästä  

Tarja: Tämä hankehan lähti itse asiassa muutamia vuosia sitten kun huomattiin, että nuorten erilainen oireilu ja häiriökäyttäytyminen lisääntyi jostain syystä huomattavasti ja se sitten on näkynyt myös näissä oppilaitosten arjessa. Ja tämä hanke meillä käynnistyi Ankkuri 25 yhdessä kohti turvallisempaa tulevaisuutta, hanke käynnistyi siis kesäkuussa 2023 ja tulee sitten jatkumaan tänne heinäkuun 2025 asti.  

Tämän tavoitteena on sitten kehittää ja pilotoida että se auttaisi tunnistamaan ja kohtaamaan näitä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja sen avulla sitten pyritään ehkäisemään sitä kiusaamista, väkivaltatilanteita, päihteidenkäyttöä jo varhaisessa vaiheessa ja tätä hanketta koordinoi sitten liiketalousopisto Perho.  

Mimmi: Joo mä oon itse tykännyt siitä, että verkostoituminen on keskeinen osa tätä hanketta ollut ja tiivistä yhteistyötä on tarkoitus tehdä eri toimijoiden, kuten poliisin ja koulujen kanssa. Ja sitten meillä on ollut alueellisia työpajoja ja ankkurikahveja, mitkä on sitten tarjonnut semmoisen alustan verkostoitua ammattilaisille ja jakaa esimerkiksi parhaita käytäntöjä. Se on ollut tosi kiva ja tykkään myös tästä ajatuksesta yhteisöllisyyden vahvistaminen, mikä on tosi tärkeätä nuorten hyvinvoinnin kannalta. 

Sitten taas sitä kautta, kun on sitä yhteisöllisyyttä niin opiskelija myös kiinnittyy niihin opintoihin, mikä on toki tosi tärkeä tavoite.  

Tarja: Ja samalla sitten viihtyy koulussa, kun on kiinnittynyt siihen.  

Mimmi: Joo että se tuntuu, että tää on mun paikka ja kuuluu siihen yhteisöön. 

Tarja: Kyllä

Heikki: Mutta miten tästä siihen pääsee, että voi kiinnittyä niin pitää olla semmoinen kokemus siitä että se on ollut merkityksellistä, vaan merkityksellisyyden kokemus ja siihen taas ehkä voisi päästä tämmöisen osallisuuden kautta mitä meillä esimerkiksi pyritään järjestämään opiskelijakunnan hallitustoiminnan kautta ja tutortoiminta on semmoista. Ja tietenkin erilaisiin tapahtumiin osallistuminen kun ne nuoret osallistuu niihin tapahtumiin niin sillee ne myös onnistuu ja mikä mun mielestä on taas sitten täälleen oman kokemuksen kautta tosi kiva juttu on se, että monesti niiltä nuorilta itseltään meidän opiskelijoilta tulee ne parhaat ideat ja ehdotukset että hei voisiko järjestää tämmöinen tapahtuma tai voisiko olla tämmöinen teemapäivä tai jotain muuta ja meillä on kyllä älykästä ja fiksua porukkaa opiskelee täällä.

Mimmi: Se on vaan jotenkin niin totta että vaikka me puhutaan osallisuudesta mä koen niin kun itsekin vahvasti se on semmoinen arvo mikä ohjaa työssä niin sitten silti helposti kävisi välillä niin että unohtaa kysyä niiltä nuorilta että jotenkin pitää aina sen sitten kirkkaana mielessä, että oon täysin samaa mieltä, mitä Heikki sanoi, että sieltä tulee todella hyviä ideoita.  

Heikki: Joo ja sitten se että sillä jo itsessään niin sillä pysytään lisäämään sitä hyvinvointia, jaksamista ja ehkä se ehkäisee syrjäytymistä koska kuulutaan johonkin ja tällä tavoin sitten se tukee myös nuorten mielenterveyttä.

Mimmi: Ja sitten kun mä mietin vielä tätä yhteisöohjaajan työtä, että kun meillä on oikeastaan se ydin siellä just matalan kynnyksen toiminnassa mikä tarkoittaa sitä että se on kiireetön se kohtaaminen ja toki se on semmoista palveluohjauksen kaltaista sitten jos me pyritään ratkaisemaan jotain haastetta mutta että meillä on just siellä aikaa olla helposti saavutettavissa ja ei tarvitse odottaa pitkään niin se on vaan ihan tosi merkittävää se vaikuttaa siihen kiinnittymiseen se vaikuttaa siihen osallisuuden kokemukseen ja sitten se vaikuttaa siihen mielenterveyteen aivan varmasti.

Tarja: Minäkin olen kiinnittänyt siihen huomiota että miten kun te olette näillä käytävillä suurimman osan työajasta niin tai missä nyt opiskelijoiden läsnä olette niin sitten niiden on helpompi tulla teidän luokse ja ehkä jutella niitä näitä ja sieltä sitten voi tulla se juttu että hei mulla mietityttääkin tää, että mitäs sitten ja sitten te palveluohjaatte heitä eteenpäin että sen mä oon nähnyt tosi tärkeänä että on ollut yksi aikuinen siellä missä ne opiskelijatkin ovat eikä tarvitse varata esimerkiksi aikaa jonnekin. 

Mimmi: Ja ehkä tästä vielä mitä vielä lisäisin tähän on sitten se liikunnan merkitys. Liikkumattomuus nyt yleisesti on iso haaste kun miettii ihan sitten näiden peruskouluissa tehdään näitä Move-mittauksia ja niin edelleen niin ne tuloksethan on tosi paljon heikentynyt missä siis mitataan ihan sitä peruskuntoa saati sitten meillä, että miten me löydettäisiin keinoja vahvistaa sitä että jokainen löytäisi itselleen miellyttävän tavan liikkua, kun se tukee sitten sitä työelämässä jaksamista.  

Tarja: Joo ja sehän on ihan tutkittu että se on myös mielenterveyden kannalta tosi hyvä että liikkuisi jollakin tavalla on se sitten mitä tahansa että onko se kävelyä tai metsässä samoilua tai mitä vaan.

Mimmi: Ehkä just sen kehittäminen olisi kanssa tärkeä, mutta sekin vaatii sitä resurssia, että olisi aikaa ja henkilökuntaa, että yhdessä mietittäisiin niitä ratkaisuja siihen, että löydetään itselle mieluisa liikkumismuoto.

Heikki: Kiusaamisen ehkäisy on yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista ja ammatillisuus Spesiassa pyritään luomaan turvallinen kannustava oppimisympäristö ja meillä kun on sitten resursseja kuitenkin sillä tavalla ehkä enemmän kuin monessa, niin sanotusti tavallisessa ammattiopistossa niin pystytään puuttumaan tämmöisiin kiusaamistapauksiin aika silleen välittömästikin ja ne on myös selvitetty että eihän meillä käsittääkseni nyt kauheasti esiinny kiusaamista ja jos esiintyykin niin sitten se on niin kun hyvin lyhytaikaista koska siihen tosiaan puututaan ja sitten lähdetään selvittämään sitä asiaa.

Tarja: Ja meillähän on myös se restoratiivinen sovittelu sitten käytössä että jos asia meneekin jostain syystä pidemmälle niin sitä voi käyttää.

Mimmi: Joo ja mitä oon kuullut että ainakin oli niin, että mun mielestä Turussa ainakin sitä on paljon hyödynnetty ja ne ehkä mitä tosi vähän mä oon itse kuullut kiusaamistapauksia mutta ne mitä oon kuullut että olisi jotain siihen viittaavaa niin niihin on sitten välittömästi puututtu ja käyty kaikkien osapuolten kanssa se keskustelu ja siinä varmaan se matalan kynnyksen toiminta on ihan tosi merkittävä että päästään heti kiinni siihen eikä tarvitse odotella sitten pitkiä aikoja niin se on hyvä.  

Heikki: Semmoinen mikä on tärkeetä myös tässä hankkeen aikana ja tietenkin muutenkin niin resilienssin lisääminen ja verkostoituminen.

Tarja: Elikkä resilienssi on sitä selviytymiskyvykkyyttä ja joustavuutta niissä elämän eri tilanteissa, että sitä on hyvä lisätä jokaisen meistä ei pelkästään opiskelijoiden.

Mimmi: Joo siitähän paljon myös puhutaan ja itsekin opiskelijoiden kanssa paljon jutellut siitä, että kukaan meistä ei tässä elämässä selviä ilman niin kun hankalia tilanteita, että niitä tulee kaikilla vastaan ja mitä paremmat kyvyt on sitten jotenkin kohdata niitä ja käydä läpi niin pääsee paremmin siitä eteenpäin.  

Heikki: Mikä on tärkeetä tässä resiliensissä myös niin tämmöinen yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistaa myös nuorten tukiverkostoja. Eli tavallaan on joku kun tulee se semmoinen hankala tilanne tai hetki niin on joku vähän taustalla siellä ottamassa ikään kuin koppia. 

Tarja: Niin joo sehän on totta, että meillähän ollaan vaan tietty aika, että kyllähän se tukiverkosto pitää olla siellä taustalla kumminkin, että ei voi ajatella että me teemme täällä kaiken ja sitten he ovat valmiita maailmalle.  

Mimmi: Ja sitten kun mä oon niin kun miettinyt tätä Ankkuri 25 hanketta että kyllähän sitten lopulta. Tai miettinyt ehkä sitä että mitä mä olen tästä oppinut ja millaisia pohdintoja tämä on minussa herättänyt, niin ehkä se että lopulta kyse on hirveän pitkälle niistä perusasioista että meillä on aikaa kohdata niitä nuoria, meillä on aikaa keskittyä siihen keskusteluun heidän kanssa ja jotenkin pystyy tarjoamaan sellaista yksilöllistä tukea ja ehkä sitten se palveluohjaus nousee kanssa siinä isoon rooliin että me pystytään ohjaamaan just tälle nuorelle sopivaan palveluun ja sitten ehkä semmoinen yhteiskunnallinen näkökulma siihen taustalle että tosiasia on se että syrjäytyminen myös maksaa yhteiskunnalle tosi paljon että mitä enemmän meillä on syrjäytyneitä tai syrjäytettyjä nuoria ja ihmisiä ylipäätään niin sitä kalliimmat ne kustannukset on.

Tarja: Mä taas ehkä oon ajatellut sitä että mä oon ymmärtänyt yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkityksen tässä opiskelijalle että kuinka he ihan oikeasti pystyy sitten kiinnittymään siihen kun heitä osallistetaan asioihin että se ei ole pelkästään sitä että, hei tervetuloa kouluun ja nyt sinä opiskelet ja sitten terve menoa työelämään tai mitä nyt sitten tekeekään, onko Heikillä tullut mitään ihanaa idea?  

Heikki: Tähän voisi nyt ehkä tosiaan käytännön esimerkkejä ottaa vielä lopuksi.

Vähän tästä arjesta miten tämä on näyttäytynyt tää Ankkuri 25 hanke täällä meillä ja ehkä auttanutkin nuoria tuosta okuista ja tuutoreista elikkä opiskelijakunnan hallitustoiminnasta ja tutortoiminnasta on vähän mainittiinkin tuossa noin tämmöistä osallisuustoimintaa. Sillä on ollut suuri merkitys ja sitten just mikä on ollut hirmu tärkeä kanssa meillä mikä on näyttäytynyt, tämmöinen kaveripöytä toiminta ja se on esimerkiksi Turussa ollut hyvin suosittu ja sitten sitä on lähdetty muille paikkakunnille myös sitten tuomaan ja aika hyvin kokemuksin. 

Mimmi: Joo se on kyllä totta ja meillä on nyt sitten otettu se seuraava askel Järvenpäästä kaveripöydän suhteen että tule kaveriksi kaveripöytään että sitten yritetään saada opiskelijoita sinne kaveripöytään.  

Siinä voi tulla hyviä kohtaamisia, keskusteluja ja onnistumisen kokemuksia sitten just niille opiskelijoille jotka menee sinne. Eli kaveripöydän ideahan on tosiaan se että siinä on semmoinen kyltti missä lukee kaveripöytä ja että jos et halua ruokailla yksin, että hei tule meidän kanssa tähän syömään eikä siinä ole pakko jutella jos ei halua, että voidaan vaan sitten istua yhdessä ja syödä että siinä on kanssa se yksinäisyyden vähentäminen taustalla.  

Tarja: Ja itse asiassa salon seudun ammattiopisto kanssa nappasi tämän kaveripöytäidean että se on myös lähtenyt elämään muuallekin kuin pelkästään Spesiassa.  

Mimmi: Joo se on kyllä tosi hyvä, mutta kiitos hei että kuuntelit Ankkuri 25 hankkeen podcastia. Toivottavasti tästä tuli jotain hyödyllistä tietoa hankkeesta ja sait ehkä jotain uusia ideoita. Kuulemiin!