Koulutusten rakenne

Millaisista osista tutkinnot ja valmentava koulutus koostuvat?

Koulutusten ja tutkintojen rakenne

Ammatillinen perustutkinto 180 osp

  • Ammatilliset tutkinnon osat 145 osp
    • Pakolliset tutkinnon osat
    • Valinnaiset tutkinnon osat
  • Yhteiset tutkinnon osat 35 osp
    • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
    • Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
    • Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen
    • Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) 38 viikkoa

Kaikille yhteinen koulutuksen osa:

  • Opiskelu- ja urasuunnittelutaidot (2-10 viikkoa)

Valinnaiset koulutuksen osat, joista opiskelija suorittaa vähintään kaksi:

  • Perustaitojen vahvistaminen (0–30 viikkoa)
  • Ammatillisen koulutuksen opinnot ja niihin valmentautuminen (0–30 viikkoa)
  • Lukiokoulutuksen opinnot ja niihin valmentautuminen (0–30 viikkoa)
  • Arjen taidot ja yhteiskunnallinen osallisuus (0–20 viikkoa)
  • Työelämätaidot ja työelämässä tapahtuva oppiminen (0–20 viikkoa)
  • Valinnaiset opinnot (0–10 viikkoa)

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) 60 osp

Koulutus koostuu valinnaisista koulutuksen osista, joita ovat

  • Ammatillisen toimintakyvyn vahvistaminen
  • Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen
  • Työelämään valmentautuminen
  • Muut valinnaiset koulutuksen osat
    • työelämään valmentautuminen
    • harrastuksia tai muita opintoja, jotka tukevat koulutuksenSanastoa

Koulutuksen sanastoa

HOKS

HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma tehdään jokaiselle opiskelijalle. HOKSin avulla suunnitellaan opintoja ja tulevaisuutta opintojen jälkeen.

HOKS perustuu yksilöllisiin vahvuuksiin, tavoitteisiin, valintoihin ja tuen tarpeeseen. HOKSia täydennetään opintojen edetessä.

Tutkinnon perusteet

Jokaisella perustutkinnolla on omat valtakunnalliset tutkinnon perusteet. Tutkinnon perusteet kertovat tutkinnon:

  • sisällön
  • ammattitaitovaatimukset
  • osaamistavoitteet ja
  • arviointikriteerit.

Löydät tutkinnon perusteet osoitteesta eperusteet.opintopolku.fi (ePerusteet).

Osaamisperusteisuus

Osaamisperusteisessa opiskelussa ratkaisevaa on osaamisen saavuttaminen, ei opiskeluun käytetty aika.

Ammattitaidon ja osaamisen voi saavuttaa monilla eri tavoilla. Osaaminen on osaamista, olipa se hankittu missä tahansa. Opiskelijoiden opinnot etenevät eri tahtiin, erilaisia polkuja ja niinpä opiskelijat voivat myös valmistua eri aikaan.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Jos sinulla on aiemmin hankittua osaamista, joka vastaa koulutuksen ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita, osaamisesi tunnistetaan, tunnustetaan ja kirjataan HOKSiin.

Osaamista voi tunnistaa ja tunnustaa opintojen alussa ja myös niiden aikana. Se tehdään tutkinto- tai työtodistusten tai muun selvityksen (esimerkiksi osaamiskartoitus tai haastattelu) perusteella.

Osaamispiste

Opintojen laajuus ilmoitetaan osaamispisteinä (osp). Osaamispisteet perustuvat osaamiseesi, eivät aikaan jonka käytät opintoihin.

Näyttö

Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa osaaminen osoitetaan näytöillä. Näytössä osoitat osaamisesi aidossa työtilanteessa työpaikalla.

YTO

YTO tarkoittaa yhteisiä tutkinnon osia, jotka antavat yleisiä työelämä- ja ammattitaitovalmiuksia. Yhteiset tutkinnon osat sisältävät pakollisia ja valinnaisia opintoja.

Todistus

Opiskelija saa opinnoistaan todistuksen. Todistuksia on erilaisia.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelija saa tutkintotodistuksen, kun hän on suorittanut tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat hyväksytysti. Jos suoritetut tutkinnon osat ovat kesken tai alan keskeinen osaaminen on jäänyt saavuttamatta, opiskelija saa todistuksen suoritetuista tutkinnon osista.

Valmentavan koulutuksen opiskelija saa todistuksen valmentavasta koulutuksesta.