Pohditko lapsen tai nuoren tukemista arjessa? Onko sinulla opiskelijan henkilökohtaistamiseen liittyviä kysymyksiä? Soita asiantuntijalle. Saat maksuttoman 15 minuutin konsultaation ja ehdotuksen jatkoa varten.

Soittoajat

  • 16.1.2023 klo 15-16
  • 31.1.2023 klo 9-10
  • 13.2.2023 klo 15-16
  • 10.3.2023 klo 9-10
  • 27.3.2023 klo 15-16

Yhteydenotto

Soittoosi vastaa erityisen tuen asiantuntija Marika Mäkinen, p. 040 752 9653.

Kuuman linjan taustaa: Erityisen tuen ensiapua matalalla kynnyksellä

Ammattiopisto Spesiassa kehitetty erityisen tuen ensiapu lähtee ajatuksesta, että kuka tahansa lähellä oleva aikuinen tai ammattilainen voi tukea lasta tai nuorta. Tukikeinojen käyttöönotto ei vaadi lapselle diagnoosia tai lääkäritutkimuksia. Tuen tarjoajilta edellytetään ainoastaan erityispiirteiden tunnistamista ja ymmärtämistä.

Yksilölliset tarpeet ja toiveet keskiöön

Tuen suunnittelussa on ensiarvoisen tärkeää kuunnella lasta tai nuorta ja huomioida hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa. Esimerkiksi koulussa on kouluarjen lisäksi hyvä ottaa huomioon lapsen tai nuoren muu arki ja koulun ulkopuoliset kuormitustekijät. Arjen kokonaiskuormituksella on merkittävä vaikutus oppimiseen. Usein ylikuormitusta aiheuttavat sosiaaliset tilanteet, aistiärsykkeet, ympäristön ennakoimattomuus tai epäselvyys liittyen esimerkiksi annettuihin ohjeisiin, toimintatapoihin tai aikatauluihin. Nämä yhdessä saattavat muodostaa esteen lapsen/nuoren kehitykselle ja oppimiselle.

Vahvuuksilla eteenpäin

Erityisen tuen ensiapu perustuu tuettavan lapsen tai nuoren kokonaistilanteen huomioimiseen sekä hänen kiinnostuksen kohteiden, vahvuuksien ja osaamisen esiin nostamiselle. Vahvuusperustainen opetus ja ohjaus tukevat parhaiten lapsen tai nuoren oppimista ja minäpystyvyyttä. Aitoihin kiinnostuksen kohteisiin ja vahvuuksiin panostaminen johtavat parhaimmillaan nuorelle sopivaan ammattiin ja työpaikkaan.

Hyvinvointia tukeva ”tiekartta” kokonaisuuden hahmottamiseen

Oppimista tukeva ympäristö mahdollistaa sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen oppimisen, antaa tilaa joustavuudelle sekä näkee lapsen/nuoren ominaisuudet erityisinä vahvuuksina. Oppimisen tuki edellyttää kokonaisuuden tarkastelua ympäristön, opetuksen, sosiaalisten suhteiden ja yhteistyön näkökulmista. Opiskelun tuki edellyttää opiskeluun liittyvien käsitteiden, järjestelmien, ihmisten ja viestinnän ”tiekarttaa”. Opiskelu ja opiskeluympäristöt muuttuvat opintojen edetessä. Itseohjautuvuus, itsenäisyyden vaatimukset ja valinnat lisääntyvät, selkeys ja ennustettavuus vähenevät, sosiaaliset suhteet lisääntyvät, samoin mahdollisuudet muutoksille. Näiden lisäksi monen nuoren kohdalla myös opiskelupaikkakunta saattaa muuttua. Nuoren omilla näkemyksillä ja kokemuksilla on keskeinen merkitys opiskelujärjestelyille.

 

Muutokset mahdollisia.