Tekoälyn nopea kehitys, verkkokaupan laajeneminen sekä vihreä siirtymä muuttavat kaupan alan työtä jatkuvalla syötöllä. Jos koulutusta kehitetään vasta kun muutos näkyy työpaikkojen arjessa, olemme myöhässä. Spesiassa pilotoitava Ennakoinnin toimintamalli kokoaa työelämän, koulutuksen ja yhteiskunnalliset toimijat ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja kehittämään koulutusta niiden pohjalta. Pilotin ensimmäinen kaupan alan Tulevaisuusfoorumi järjestettiin 5.11. Helsingissä.
– Kaupan ala ei ole muuttumassa joskus tulevaisuudessa. Toiminnan muutos on jo käynnissä, huomauttaa Spesian yritysvalmentaja Tiia Leikas-Tikkanen.
Tekoälyä hyödynnetään kaupan alan arjessa mm. arvioimaan kysyntää ja varastojen tarvetta. Chatbotit palvelevat asiakkaita, itsepalveluratkaisut muuttavat kassatyötä ja asiakkaat liikkuvat jo nyt tottuneesti verkkokaupan, sovellusten ja kivijalkamyymälöiden välillä. Samalla kaupan alan vastuullisuutta koskevat vaatimukset lisääntyvät.
Alalla työskentelevän on osattava hyödyntää monipuolista tuotetietoa, käyttää digitaalisia tekoälyjärjestelmiä ja kertoa vastuullisuudesta asiakkaalle täsmällisesti ja ymmärrettävästi. Kuinka koulutus pysyy alan murroksessa mukana?
”Kaupan alalla tulevaisuuden osaamistarpeet on nostettava yhä rohkeammin esiin. Koulutus ei voi perustua ainoastaan siihen, mitä työelämä tarvitsi muutama vuosi sitten. Meidän on valmennettava alan opiskelijoita myös tehtäviin ja toimintatapoihin, jotka ovat vasta muotoutumassa”, kertoo Leikas-Tikkanen.
Spesian Strapetsi II – Strategisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen– sekä Ketjut kuntoon ESR+ -hankkeissa hahmoteltu koulutustarjonnan Ennakoinnin toimintamalli yhdistää valtakunnallisen tulevaisuusdialogin ja alueelliset työpajat. Mallissa valtakunnallisessa keskustelussa tunnistettuja muutoksia tarkastellaan eri alueilla yhdessä työelämän, oppilaitosten, työllisyysalueiden, yrittäjäjärjestöjen, kauppakamarien, opettajien ja koulutuksen suunnittelijoiden kanssa. Keskustelun on tarkoitus johtaa ennakoivaan, alueelliseen ja työelämälähtöiseen koulutustarjonnan suunnitteluun.
– Mallin tarjoama ennakointi ei saa jäädä vain kirjalliseksi selvitykseksi, joka julkaistaan ja unohdetaan. Tiedon pitää kulkea keskustelusta alueille ja koulutuksen sisältöihin, muistuttaa Leikas-Tikkanen, joka toimii myös Ketjut kuntoon- hankkeen hankevastaavana.
Työnantajien ääni tuodaan suunnitteluun jo tavallista aikaisemmassa vaiheessa. Lisäksi on kysyttävä, millaista osaamista yrityksissä tarvitaan seuraavaksi. Koulutuksen järjestäjien tehtävänä on puolestaan tuoda keskusteluun opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, oppimisen tarpeet ja vahvuudet.
Strapetsi II ja Ketjut kuntoon -hankkeiden yhteistyönä toteutettu toimintamallin keskustelupilotti, kaupan alan Tulevaisuusfoorumi kutsui marraskuussa alan toimijat yhteiseen keskustelupäivään Helsinkiin pohtimaan vastauksia alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Foorumissa kuultiin S-ryhmän osaamisen kehittämisestä vastaavan johtajan Sari Tomperin puheenvuoro koulutuksen kehittämisestä työelämän tarpeisiin. Lisäksi keskusteltiin alan koulutuksen kehittämisestä eri muutosvoimien näkökulmista.
– Tavoitteena on kuunnella eri osapuolia, mutta myös haastaa ajattelemaan yli totuttujen toimintarajojen, kertoo Spesian Keski- ja Itä-Suomen rehtori Jaana Myyryläinen.
Tilaisuuden keskustelussa tarkasteltiin tekoälyä, automaatiota ja digitalisaatiota, uusia liiketoimintamalleja, kuluttajakäyttäytymisen muutosta sekä kestävää tulevaisuutta ja vihreää siirtymää. Keskeisiä kysymyksiä olivat, millaista osaamista alan tulevaisuuden muutokset edellyttävät, millaisella koulutuksella tarpeisiin voidaan vastata ja kuinka täsmätyökykyisten työllistymismahdollisuuksia voidaan parantaa.
– Kaupan toimintaympäristöä muuttavat voimakkaimmin digitalisaatio ja tekoäly, erityisesti siis digitaalisten ja tekoälypohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä, väestön ikääntyminen eli työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja ikääntyneiden määrän kasvu sekä kansainvälisen kilpailun lisääntyminen, kertoo mukana foorumiin osallistunut Kaupan liiton koulutusasiantuntija Moona Naakka-Stenvall.
– Yleinen osaaminen, kuten sosiaaliset taidot ja ongelmanratkaisutaidot sekä myynti- ja markkinointi pitävät paikkansa myös tulevaisuudessa. Kyky ja halu kehittää omaa osaamistaan tulee korostumaan entisestään alan kovan muutoksen vuoksi. Tekoälyn hyödyntäminen, asiakaslähtöisyyden huomioiminen palvelujen kehittämisessä tulee myös korostumaan. Myös vastuullisuusosaamista tarvitaan mm. kestävän kasvun ja monimuotoisuuden osalta, Naakka-Stenvall lisää.
Spesian liiketoiminnan koulutuksessa opiskeli lokakuussa 2026 yhteensä 139 opiskelijaa kuudella paikkakunnalla. Vuonna 2025 liiketoiminnan opiskelijoilla oli 198 työelämäjaksoa, ja lokakuuhun 2026 mennessä niitä oli kertynyt 214. Kaupan alan kestävä tulevaisuus vaatii myös vihreään siirtymään ja tekoälyautomatisointiin liittyen asioiden koulutuksen varmistamista.
– Kyse ei ole vain yhden osaamisen lisäämisestä. Vihreä siirtymä läpäisee asiakaspalvelun, myynnin, hankinnan, logistiikan, markkinoinnin ja varastotyön. Digitaalisuus ja vastuullisuus eivät ole enää erillisiä erityistaitoja, vaan kaupan alan ammattilaisen perusosaamista, Leikas-Tikkanen kertoo.
Erityisen tuen opiskelijoiden kohdalla keskustelua ei pidä rajata siihen, miten he sopeutuvat olemassa oleviin tehtäviin. Tärkeää on tarkastella, miten työtehtäviä, työympäristöjä ja osaamiskokonaisuuksia voidaan rakentaa erilaisille tekijöille sopiviksi.
– Jokaiselle kauppaan töihin tulevalle on paljon mahdollisuuksia. Tärkeää on, että tehtävä räätälöidään yksilöllisesti eli mietitään osaaminen, vahvuudet ja haasteet, kertoo Naakka-Stenvall.
Vaikka teknologia hoitaa osan rutiineista, ihmisen vahvuudet eivät kuitenkaan katoa. Asiakkaan kohtaaminen, tilannetaju, vastuullinen harkinta, luovuus ja kyky toimia yhteistyössä korostuvat jatkossakin. Muutos avaa uusia mahdollisuuksia kuitenkin vain, jos koulutus, työpaikkojen käytännöt ja rekrytointi kehittyvät samaan suuntaan.
Panostakaa yhteistyöhön koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä. Koulutuksen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä, muistuttaa Naakka-Stenvall.
Ennakoinnin toimintamallin pilotointia jatketaan valtakunnallisen tulevaisuusdialogin jälkeen seuraavaksi alueellisilla työpajoilla alueellisten tarpeiden selvittämiseksi
Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan tietokoneellesi tai päätelaitteellesi, kun käyt verkkosivustollamme. Jokaisella myöhemmällä vierailukerrallasi ne asetetaan takaisin verkkosivullemme tai toiselle verkkosivulle, joka tunnistaa evästeen.
Tietyt palvelujemme toiminnallisuudet, kuten kävijän kielen valinta, vaativat evästeen toimiakseen.
Evästeiden avulla kerätään myös tietoa verkkosivustomme kävijöistä ja kuinka he sivustoa käyttävät. Tietojen avulla analysoimme sivujen käyttöä ja parannamme sivustomme käytettävyyttä.
Näiden evästeiden avulla varmistetaan, että verkkosivusto toimii tarkoitetulla tavalla. Nämä evästeet ovat välttämättömiä palvelun tarjoamiseksi.
Verkkoanalytiikkatyökalu käyttää evästeitä tilastotietojen keräämiseen. Tietoja kerätään, jotta voidaan analysoida kävijämääriä, sisällön kiinnostavuutta ja palvelun käyttötapoja sekä verkkosivuston kehittämiseen. Käytämme evästeitä myös mainonnan ja viestinnän kohdentamiseen, jotta voimme näyttää osuvampia sisältöjä sähköisissa kanavissa, kuten Facebookissa ja Googlessa.
Verkkopalvelimemme keräävät tiedot siitä, millä selaimella ja käyttöjärjestelmällä sivustoa käytetään. Lisäksi tallentuu tietoja esimerkiksi sivuston kävijämääristä ja sivustolla tarkastelluista sivuista. Käytämme tietoja anonyymien tilastojen laatimiseen, voidaksemme parantaa sivuston rakennetta ja sisältöä. Yksittäistä käyttäjää ei pysty tunnistamaan näistä tiedoista.
Joissakin tapauksissa saatamme kuitenkin tarvita tietoja sinusta, kuten nimesi ja yhteystietosi. Kun tietoja tarvitaan, ilmoitamme niiden käyttötarkoituksen keräämisen yhteydessä.
Verkkosivuillamme on linkkejä myös muille sivustoille. Linkitettyjen sivujen sisällöstä tai yksityisyyden suojan käytännöistä vastaa kyseisen sivuston tai palvelun ylläpitäjä.
