Saavutettavuus on puhuttanut paljon viime aikoina, koska saavutettavuusdirektiivin ja sitä seuraavan lainsäädännön vaatimukset alkoivat 23.9.2020 alkaen koskea myös vanhoja verkkosivustoja. Vuonna 2019 alkanut uudistus etenee vaiheittain, niin myös Spesiassa. Erityisoppilaitoksena emme kuitenkaan peilaa saavutettavuuden toteutumista pelkästään lain digitaalisille palveluille asettamiin vähimmäisvaatimuksiin, vaan meidän on tarkasteltava ja kehitettävä toimintatapojamme kokonaisvaltaisesti.
CREAR auttaa tukemaan etänä
Laajamittainen etäopiskelu on lisännyt tarvetta huomioida saavutettavuus etäohjauksessa ja digitaalisessa yhteydenpidossa. Varsin tuore esimerkki helppokäyttöisestä ja saavutettavasta etäohjauksen työkalusta on Resilienssi ja tulevaisuususko -hankkeessa (retu.fi) valmistunut digitaalinen CREAR- palvelutarpeen arviointiväline (crear.fi). Se auttaa opiskelijoita tunnistamaan hyvinvointia ja opintojen etenemistä haittaavia tekijöitä.
CREAR-arviointivälineessä saavutettavuus on huomioitu selkeällä käyttöliittymällä, teknisesti huolellisella toteutuksella sekä ymmärrettävillä sisällöillä. Sisältöihin on mahdollista tutustua selkokielellä ja tekstin lisäksi väittämille tarjotaan myös kuuntelumahdollisuus. Tavoitteena on, että kaikkien opiskelijoiden olisi mahdollisimman helppo vastata palvelutarpeen arviointikysymyksiin.
Lue CREAR- palvelutarpeen arviointivälineestä lisää blogista: Resilienssiä ja tulevaisuususkoa – Digitaalinen työkalu selvittää mitä opiskelijalle oikeasti kuuluu
(teksti jatkuu kuvan jälkeen)
Kuvateksti: CREAR on helppokäyttöinen digitaalinen työkalu tuen tarpeen huomaamiseen myös etäopetuksessa.
Saavutettavuudella tarkoitetaan juuri sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voisi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti.
Näkökulmaa voidaan laajentaa yksittäisestä hyvin tehdystä digitaalisesta palvelusta kokonaiskuvaan. Miten saada oppilaitoksen kaikki digipalvelut mahdollisimman saavutettaviksi? Mistä saavutettavuuden parantaminen kannattaisi aloittaa?
Nykytilakanvaasi
Spesiassa toimeen tartuttiin saavutettavuuden nykytilakanvaasin kautta. Kantavana ajatuksena oli pureutua tarve edellä saavutettavuuden haasteisiin. Nykytilakanvaasiin kerättiin saavutettavuustyöryhmän tarkastelun pohjalta tärkeimmiksi koetut osa-alueet.
Alla oleva kanvaasi jaettiin keskeltä kahteen osaan. Yläpuolisessa osiossa käsiteltiin:
- Opiskelijoiden tarpeita (mm. avustavan teknologian ja selkokielen tarve)
- Opiskelijoille ja henkilöstölle suunnattuja palveluita
- Henkilöstön osaamista
Alapuolisessa osiossa tarkasteltiin puolestaan teknisempiä osa-alueita:
- Oppilaitoksen www-sivut
- Oppimisympäristöt ja -järjestelmät
- Yksittäisten opintojaksojen dokumentit
Kuvateksti: Nykytilakanvaasin yläosasta löytyvät tarpeet, osaaminen ja palvelut, alaosasta www-sivut, järjestelmät ja dokumentit.
Yläosan lähtökohtana oli ajatus, että kun opiskelijoiden tarpeet tiedetään mahdollisimman hyvin, niin kehitettävät palvelut voidaan räätälöidä tarpeita vastaavaksi. Kävi nopeasti ilmi, että tietoja nykytilasta piti selvittää mm. vastuuopettajille suunnatulla kyselyllä. Kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden avustavan teknologian käyttöä ja selkokielen tarvetta. Henkilöstön osaamisesta todettiin, että mm. työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta löytyy syvällistä saavutettavuusosaamista, mutta kattavaa kokonaiskuvaa ei pystytty muodostamaan.
Kanvaasin alapuolisista osioista ajantasaista tietoa oli enemmän saatavilla. Osa digipalveluista oli jo käynyt läpi saavutettavuusarvioinnin. Lisäksi esimerkiksi Moodlerooms-oppimisympäristön lisäosan avulla sai hyvän näkemyksen siitä mikä saavutettavuuden kokonaistilanne erilaisten sisältöjen suhteen oli.
Kun saavutettavuuden nykytila on tiedossa niin tulevat askeleet saavutettavuustyössä pystytään perustellummin priorisoimaan. Koulutukset ja saavutettavuuden tietoiskut ovat oleellinen osa tätä kokonaisuutta.
Saavutettavuuden tikkataulu
Kanvaasin alapuolisista osioista hahmoteltiin ’saavutettavuuden tikkataulu’ vielä kirkastamaan parannustöiden tärkeysjärjestystä www-sivujen, oppimisympäristöjen ja yksittäisten opintojaksojen dokumenttien osalta.
Kuvateksti: Saavutettavuuden tikkataulun avulla priorisoitiin saavutettavuuden parannustöitä.
Tikkataulussa on kolme osiota. Tikkataulun keskiöön nostimme Spesia.fi –verkkosivut, sillä ne ovat suoraan digipalvelulain piirissä ja käyttäjämäärät ovat huomattavia. Digipalvelulaki velvoittaa sivuston täyttävän saavutettavuusvaatimukset, sisältävän ajantasaisen saavutettavuusselosteen ja saavutettavuuden palautekanavan.
Maalitaulun keskimmäiselle renkaalle on sijoitettu Spesian digitaaliset oppimisympäristöt. Nämä ovat opiskelijoille tärkeimpiä palveluita. Tarkoituksena on edistää erityisesti palveluiden sisäisten saavutettavuustyökalujen käyttöä sekä muokata oppimisympäristöjä saavutettavammiksi siltä osin, kun palveluita on mahdollista räätälöidä organisaatiotasolla.
Tikkataulun uloimmalta renkaalta löytyvät oppimateriaalit, jotka ovat käytössä yksittäisillä opintojaksoilla. Digipalvelulain vaatimukset eivät koske opiskelumateriaaleja, jotka ovat tilapäisessä käytössä rajatussa opiskelijaryhmässä. Tässä täytyy luonnollisesti ottaa huomioon tilanteet, joissa ryhmään kuuluu opiskelija, joka tarvitsee saavutettavaa materiaalia – tällöin sisältöjen täytyy ilman muuta olla saavutettavia.
Saavutettavuuden parantaminen lähti Spesiassa liikkeelle www-sivuista (tikkataulun keskipisteestä) ja opiskelijoiden tärkeimmistä palveluista. Toimenpiteet listattiin aikajanalle ja ryhdyttiin toteutukseen. Työ saavutettavuuden edistämiseksi on tosin jatkuva prosessi – aikajana tulee olemaan päättymätön. Saavutettavuudella pyritään varmistamaan yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet jokaiselle. Se hyödyttää kaikkia.
Jarkko Korhonen
Opetusteknologian asiantuntija
Ammattiopisto Spesia
