16.11.2026 | Yleinen

Jyväskylän työelämäauditointi toi yritysten äänen Spesian koulutuksen kehittämiseen

Kolme naista pitelee kunniakirjaa.

Miten koulutus pysyy mukana työelämän muutoksessa ja tarjoaa opiskelijoille osaamista, jolle on kysyntää myös tulevaisuudessa? Tätä tarkasteltiin Jyväskylän Spesiassa työelämäauditoinnissa yhdessä yritysten ja Keski-Suomen kauppakamarin kanssa.

Jyväskylän Spesiassa toteutettiin Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen kauppakamareiden kanssa yhteistyössä työelämäauditointi, joka toi saman pöydän ääreen työelämän edustajat ja Spesian henkilöstön keskustelemaan koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä. Auditointi oli Keski-Suomen kauppakamarin ensimmäinen, ja sen kohteina olivat logistiikan, ajoneuvoalan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan sekä media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnot.

Työelämäauditointi on ennen kaikkea kehittämisen työkalu. Työelämän edustajien avulla tarkastellaan yhteistyön toimivuutta, koulutuksen työelämävastaavuutta ja opiskelijoiden polkuja työelämään sekä tunnistetaan asioita, joita voidaan tehdä vielä paremmin.

”Auditointi auttaa meitä katsomaan toimintaamme uusista näkökulmista ja kehittämään yhdessä ratkaisuja, joilla jokaisella opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet löytää oma paikkansa työelämässä”, tiivisti rehtori Jaana Myyryläinen sekä auditoinnin että yhteistyön ytimen.

Neljä naista keskustelee iloisesti Spesian käytävällä.
Jaana Myyryläinen, Liisa Porento, Kirsi Tuovinen ja Pia Naukkarinen olivat tyytyväisi auditoinnin antiin ja monipuoliseen keskusteluun niin Spesian kuin Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen kauppakamarien näkökulmasta.

Työelämän muutos näkyy osaamistarpeissa

Auditoinnin keskusteluissa nousi vahvasti esiin työelämän nopea muutos. Esimerkiksi autoalan sähköistyminen, logistiikan digitalisaatio ja puhtausalan lisääntyvä robotiikka muuttavat työtehtäviä ja tarvittavaa osaamista.

Kiitosta saatiin siitä, että työelämän muutoksia ennakoidaan Spesiassa aktiivisesti eri lähteistä, ja opetusta pystytään mukauttamaan työelämästä saadun tiedon perusteella. Kehittämiskohteeksi nousi kuitenkin ennakoinnin systemaattisuus: tiedon kokoamisen ja analysoinnin tulisi perustua nykyistä vahvemmin yhteiseen toimintamalliin yksittäisten opettajien aktiivisuuden ja verkostojen sijaan.

Samalla pohdittiin, onko tulevaisuudessa enää realistista olla koko alan yleisosaaja vai korostuuko työelämässä yhä enemmän tiettyihin tehtäviin liittyvä erityisosaaminen. Millainen osaaminen lopulta ratkaisee rekrytoinnissa?

Carvisionin yrittäjä ja toimitusjohtaja Heikki Vanhatalo korosti täsmäosaamisen merkitystä omissa rekrytoinneissaan sekä sitä, etteivät parhaat tekijät välttämättä löydy keskivertokavereista, vaan erityiset tuen tarve jossain asiassa voi toisaalla kääntyä erityiseksi vahvuudeksi:

”Olen palkannut aika paljon ihmisiä ja minulle tärkeintä on se, että sillä ihmisellä on se joku spesifi osaaminen, mitä tarvitaan. Pitää olla sopiva tyyppi. Monella parhaalla tekijällä on joku kirjainyhdistelmä taustalla. Sieltä oikeasti löytyy usein ne, joista tulee tosi hyviä.”

Erityisosaamisen rinnalla auditoinnissa nousi esiin geneeristen työelämätaitojen merkitys. Asiakaspalvelu-, vuorovaikutus-, yhteistyö- ja muut työelämätaidot ovat vahvasti mukana opetuksessa.

Työelämäaudintointiin osallistuneet ihmiset ryhmäkuvassa.
Jyväskylässä auditointiin osallistuivat logistiikan, ajoneuvoalan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan sekä media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnot sekä tarkkailijoina mm. yritys- ja työvalmentajat.

Hyvä yhteistyö vaatii kohtaamisia

Yritykset osallistuvat opiskelijoiden oppimiseen erityisesti työpaikalla oppimisen ja kumppanuuksien kautta. Auditoinnissa nähtiin kuitenkin mahdollisuuksia ottaa yrityksiä nykyistä vahvemmin mukaan myös koulutussisältöjen suunnitteluun ja tulevien osaamistarpeiden ennakointiin.

Tuomas Lötjönen, TMT Pro Service Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä, kiteytti hieman humoristisesti oppilaitosten ja työelämän lähentymistarvetta, vaikka taustalla oleva ajatus oli vakava:

”Ammattikoulussa opetetaan miten asiat tehdään oikein ja työpaikalla, miten se tehdään oikeasti. Tästähän meidän pitää päästä eroon.”

Yritysten viesti yhteistyön tavoista oli hyvin käytännöllinen. Yritysten edustajat toivoivat henkilökohtaista yhteydenpitoa ja konkreettisia kohtaamisia. Pelkän sähköpostiviestinnän sijaan viesti oli: soittakaa, tulkaa käymään tai kutsukaa käymään.

Kohtaamisille tarvitaan myös selkeä tarkoitus. Yrityksille suunnattuihin tapaamisiin toivottiin tarkasti rajattuja teemoja ja selkeitä agendoja. Keskusteluissa nousi esiin myös ajatus siitä, että yrityksille voitaisiin tarjota enemmän perehdytystä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen.

Viisi miestä keskustelee pöydän ääressä rennosti mutta keskittyneen näköisinä.
Pöydän takana istuvat Heikki Vanhatalo ja Tuomas Lötjönen keskustelevat logistiikka-alan ja autoalan opettajien sekä työvalmentajan kanssa alojen osaamistarpeiden muutoksista.

Ohjaus ja yksilölliset polut vievät kohti työtä

Auditointipalautteessa Spesian vahvuudeksi nousivat opiskelijoille rakennettavat yksilölliset opinto- ja työllistymispolut sekä oppilaitoksen tuki niin opiskelijalle kuin työpaikalle. Opiskelijoiden etenemistä tuetaan heidän omista lähtökohdistaan, ja työpaikalla oppimisessa huomioidaan opiskelijan valmiudet ja tuen tarpeet. Työpaikkaa ja opiskelijaa ei jätetä yksin.

Keuruulaisen K-Supermarket Järvituulen kauppias Outi Mulari kehui yhteistyön sujuvuutta Spesian kanssa ja etenkin juuri saatua ohjausta ja tukea:

”Parhaan ohjauskokemuksen olen saanut täältä Spesiasta. Opiskelijaa ei vain jätetty työpaikalle ja sitten palattu asiaan arviointikeskustelussa, vaan ohjattiin alkuun ja tehtiin yhteistyötä jakson aikana.”

Hyvä työelämäjakso ei kuitenkaan vielä yksin takaa työllistymistä. Keskusteluissa nousi tärkeäksi kysymykseksi, miten työelämäjaksot ja yritysyhteistyö johtaisivat nykyistä useammin opiskelijan työllistymiseen valmistumisen jälkeen.

Yksi esiin nousut näkökulma oli opiskelijan kyky tunnistaa ja sanoittaa taitojaan. Suntio Lauri Mäkinen Jyväskylän Helluntaiseurakunnasta korostikin osaamisen näkyväksi tekemisen ja henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä työtä haettaessa:

”Osaaminen ei siirry työpaikoille ennen kuin se osataan myydä sinne.”

Henkilöitä keskustelee kahvipöytien ääressä, taustalle Spesian logo.
Ilveslahden Siivouksen asiakkuuspäällikkö Satu Lodman kuuntelee kiinnostuneena, miten puhtausalan opetuksessa huomioidaan muun muassa alan alati lisääntyvä robotiikka.

Hyvistä käytännöistä yhteisiä toimintamalleja

Jyväskylän työelämäauditoinnin perusteella Jyväskylän Spesiassa tehdään paljon toimivaa ja työelämälähtöistä yhteistyötä. Seuraava kehitysaskel on tehdä hyvistä käytännöistä, opiskelijoiden osaamisen tiedostamisesta ja yhteistyöstä entistä näkyvämpää ja systemaattisempaa.

Auditointia luotsannut kehityspäällikkö Liisa Porento Pohjois-Karjalan kauppakamarista summasi ytheisen onnistumisen avaimet ja Spesian tekemisen ytimen hyvin:

”Auditointi vahvisti käsitystäni siitä, että vaikuttava koulutus syntyy silloin, kun oppilaitos kuuntelee aktiivisesti työelämää, ennakoi muutoksia ja rakentaa opiskelijoille yksilöllisiä polkuja kohti työelämää. Erityisen merkityksellistä oli nähdä, miten vahvasti osallisuus, yhdenvertaisuus ja käytännönläheinen oppiminen ovat osa Ammattiopisto Spesia Jyväskylän toimintaa.

Neljä auditoijaa kuuntelee, kun kauppakamarin edustaja puhuu ja näyttää diaa ammattillisen koulutuksen tärkeydestä.
Pohjois-Karjalan kauppakamarin Liisa Porento pitää ammatillista koulutusta kilpailukyvyn perustana, mikä edellyttää tivistä systemaattista ja tulevaisuuteen suuntaavaa yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä.

Työelämäyhteistyötä ei tehdä työelämälle, vaan työelämän kanssa. Auditointi tarjosi mahdollisuuden pysähtyä saman pöydän ääreen, kuulla työelämän kokemuksia ja tunnistaa yhdessä sekä onnistumisia että seuraavia kehittämisen paikkoja.

Rehtori Jaana Myyryläinen oli tyytyväinen auditoinnissa saatuun 3,25/4 keskiarvoon, mutta ennen kaikkea prosessin sisällölliseen antiin ja näkökulmia avartaviin keskusteluihin:

”Työelämäauditointi tekee näkyväksi sen, miten työelämälähtöisyys toteutuu käytännössä ja opiskelijoiden arjessa. Tämä auditointi ei ollut vain arviointia, vaan yhteistä oppimista, joka vahvistaa koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja työelämäyhteistyötä.”

Jyväskylän Ammattiopisto Spesia on nyt hyväksytysti työelämäauditoitu sekä monta näkemystä rikkaampi!

Kuvassa näkyy Hyväksytty työelämäauditoitu HTA® -merkki. Merkin keskellä on teksti ”HTA®”, yläreunassa kaarevasti teksti ”Hyväksytty työelämäauditoitu” ja alareunassa teksti ”Kauppakamari”. Merkin grafiikassa on kolme henkilöä kuvaavaa symbolia ympyrän sisällä.

Mirja Niskala

Ammattiopisto Spesia
Evästeasetukset

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan tietokoneellesi tai päätelaitteellesi, kun käyt verkkosivustollamme. Jokaisella myöhemmällä vierailukerrallasi ne asetetaan takaisin verkkosivullemme tai toiselle verkkosivulle, joka tunnistaa evästeen.

Tietyt palvelujemme toiminnallisuudet, kuten kävijän kielen valinta, vaativat evästeen toimiakseen.

Evästeiden avulla kerätään myös  tietoa verkkosivustomme kävijöistä ja kuinka he sivustoa käyttävät. Tietojen avulla  analysoimme sivujen käyttöä ja parannamme sivustomme käytettävyyttä.