Tämä blogiartikkeli kuuluu Ammattiopisto Spesian Vieraskynäartikkeli-sarjaan. Vieraskynäkirjoituksissa äänen saa toimijat, joiden kanssa teemme yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, työelämässä oppimisen ja nuorten työllistymisen tuen parissa.
Viime hallituskaudella, vuonna 2021 toteutettiin oppivelvollisuusuudistus. Tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusikä korotettiin 18 ikävuoteen. Ennen uudistusta lähes viisi prosenttia ikäluokasta jäi tai jättäytyi ammatillisen tai lukiokoulutuksen ulkopuolelle.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät suhtautuivat oppivelvollisuusuudistukseen varauksellisesti. Ajateltiin, että osalle nuorista toisen asteen koulutus ei ole oikea paikka, vaan he tarvitsevat moninaisia yksilöllisiä toimia ennen koulutukseen tuloa.
Uudistuksella onnistuttiin saamaan lähes kaikki nuoret koulutukseen. Uudistus teki myös näkyväksi nuorten kasvavat haasteet, jotka liittyvät esimeriksi perusosaamiseen, fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen, sosiaalisiin taitoihin, päihteiden väärinkäyttöön, heikkoon motivaatioon tai samanaikaisesti useisiin näistä haasteista, jotka vaikeuttavat oleellisesti opinnoissa selviytymistä. Kaikista oppivelvollisista on päätetty pitää huolta – miten, siihen yritetään löytää ratkaisuja.
Ammatillinen koulutus on ottanut tai sille on annettu keskeinen vastuu vaikeimmassa asemassa olevien nuorien opintopolusta huolehtimisesta. Tällä on historiansa. Meillä on yli sadan vuoden kokemus ja perinne eri tavoin ”vaativaa erityistä tukea” tarvitsevien kouluttamisesta työhön ja hyvään elämään. Lukiokoulutukselle ei ole asetettu lainsäädäntöön perustuvaa vaativan erityisen tuen tehtävää.
Koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäkenttä kohtaa ja ratkaisee nuorten ja yhä enemmän myös aikuisopiskelijoiden moninaisia elämän ja oppimisen vaikeuksia. 1.8.2026 astuu voimaan oppimisen tuen uudistus. Se lähtee siitä, että jokainen oppivelvollinen saa nopeasti ja kohdistetusti tarvitsemaansa tukea. Se voi olla esimerkiksi pienryhmäopetusta tai tarvittaessa erityisopettajan antamaa opetusta.
Vuoden 2026 alussa voimaan tulevassa rahoitusuudistuksessa yksi rahoituksen kriteeri on ammatilliseen koulutukseen tulevan opiskelijan perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo. Mitä alhaisempi keskiarvo, sitä korkeampi rahoituskerroin. Näin opetusresursseja voidaan kohdentaa nuoriin, joiden oppimisessa on syystä tai toisesta ollut puutteita.
Myös tutkintokoulutukseen valmistavaa koulutusta (TUVA) uudistetaan. TUVA-koulutuksen uudistuksen avulla pyritään ”vahvistamaan opiskelijoiden valmiuksia lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen sekä tukemaan opiskelijoiden perustaitojen vahvistumista”.
Lokakuussa käynnistyi vaativan erityisen tuen selvitys. Selvityksen avulla halutaan saada tietoa siitä, miten vaativa erityinen tuki tulisi toteuttaa osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta. Lisäksi selvitetään, miksi tarve on lisääntynyt, kohdentuvatko koulutuspaikat tarvitseville, onko tarjonta organisoitu tarkoituksenmukaisella tavalla sekä täyttyvätkö vammaisten oikeudet ja koulutuksellinen tasa-arvo.
Voisi ajatella, että edellä olevin toimin varmistetaan kattava keinovalikoima kaikkien oppivelvollisten huolehtimisesta. Valitettavasti edelleen on kuitenkin nuoria, jotka näyttävät jäävän väliinputoajiksi. Tällaisia voivat olla nuoret, jotka eivät selviydy oppilaitos- ja luokkamuotoisessa opetuksessa ja tarvitsevat sosiaalisten ja psyykkisten syiden vuoksi tai vaikkapa päihdekuntoutujina heille sopivia oppimisympäristöjä tai pedagogiikkaa. Uutena keinona on ehdotettu kuntouttavaa opetusta. Tämä on todennäköisesti yksi seuraavan hallituskauden kehittämiskohteista.
Oppivelvollisuuslain ensimmäisessä pykälässä todetaan: ”Oppivelvollisuuden tavoitteena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys sekä edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti.” Tärkeää on pohtia, mitä tarkoitetaan yhdenvertaisilla mahdollisuuksilla kehittää itseään. Mahdollistaako ammatillinen koulutus aina yhdenvertaiset mahdollisuudet? Pitäisikö meillä olla pienelle osalle oppivelvollisista muita vaihtoehtoja saavuttaa yhdenvertaiset mahdollisuudet?
Veli-Matti Lamppu toimitusjohtaja AMKE ry
Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan tietokoneellesi tai päätelaitteellesi, kun käyt verkkosivustollamme. Jokaisella myöhemmällä vierailukerrallasi ne asetetaan takaisin verkkosivullemme tai toiselle verkkosivulle, joka tunnistaa evästeen.
Tietyt palvelujemme toiminnallisuudet, kuten kävijän kielen valinta, vaativat evästeen toimiakseen.
Evästeiden avulla kerätään myös tietoa verkkosivustomme kävijöistä ja kuinka he sivustoa käyttävät. Tietojen avulla analysoimme sivujen käyttöä ja parannamme sivustomme käytettävyyttä.
Näiden evästeiden avulla varmistetaan, että verkkosivusto toimii tarkoitetulla tavalla. Nämä evästeet ovat välttämättömiä palvelun tarjoamiseksi.
Verkkoanalytiikkatyökalu käyttää evästeitä tilastotietojen keräämiseen. Tietoja kerätään, jotta voidaan analysoida kävijämääriä, sisällön kiinnostavuutta ja palvelun käyttötapoja sekä verkkosivuston kehittämiseen. Käytämme evästeitä myös mainonnan ja viestinnän kohdentamiseen, jotta voimme näyttää osuvampia sisältöjä sähköisissa kanavissa, kuten Facebookissa ja Googlessa.
Verkkopalvelimemme keräävät tiedot siitä, millä selaimella ja käyttöjärjestelmällä sivustoa käytetään. Lisäksi tallentuu tietoja esimerkiksi sivuston kävijämääristä ja sivustolla tarkastelluista sivuista. Käytämme tietoja anonyymien tilastojen laatimiseen, voidaksemme parantaa sivuston rakennetta ja sisältöä. Yksittäistä käyttäjää ei pysty tunnistamaan näistä tiedoista.
Joissakin tapauksissa saatamme kuitenkin tarvita tietoja sinusta, kuten nimesi ja yhteystietosi. Kun tietoja tarvitaan, ilmoitamme niiden käyttötarkoituksen keräämisen yhteydessä.
Verkkosivuillamme on linkkejä myös muille sivustoille. Linkitettyjen sivujen sisällöstä tai yksityisyyden suojan käytännöistä vastaa kyseisen sivuston tai palvelun ylläpitäjä.
