Ammattiopisto Spesian osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmat rakentuvat yhteisestä osasta sekä sitä täydentävistä tutkinto tai koulutus kohtaisista osista. Spesian osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmat ovat saatavissa henkilökunnan Intrassa. Spesiassa opettaja keskustelee ja tiedottaa opiskelijoita ja sidosryhmiä osaamisen arviointiin liittyvissä asioissa osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Lisäksi osaamisen arvioinnin toteuttamiseen liittyvää tietoa on luettavissa tässä sivustossa.
Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta, varmistetaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan osaamista arvioidaan monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen. Arviointi kattaa kaikki suoritettavan tutkinnon tai koulutuksen osan perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Jos osaamisen arviointia on mukautettu tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu, osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.
Opiskelija osallistuu arviointikeskusteluun, mutta on esteellinen osallistumaan arvioinnista päättämiseen. Opiskelijan läheiset (sukulaiset tai muutoin lähipiiriin kuuluvat) eivät voi osallistua opiskelijan arvioinnista päättämiseen.
Opettaja vastaa opiskelijoiden ja arvioijien perehdyttämisestä osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointioppaat opiskelijalle, työpaikalle ja opettajalle löytyvät Parasta osaamista-julkaisuissa alla olevien linkkien takaa.
Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa opiskelijan osaamisen sisällöstä ja tasosta. Arvioijat arvioivat opiskelijan osaamisen tutkinnon tai koulutuksen osittain sekä yhteisten tutkinnon osien osalta osa-alueittain. Osaamisen arvioinnin perusteella arvioijat antavat ammatillisten tutkinnon osien, yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden sekä valmentavan koulutuksen osien arvosanat osaamisen arviointiasteikon mukaisesti.
Ammatillisissa perustutkinnoissa osaaminen arvioidaan T1–K5 / hylätty. Perustutkinnoissa osaaminen arvioidaan 5-portaisella arvosana-asteikolla:T1 – T2 = tyydyttäväH3 – H4 = hyväK5 = kiitettävä
Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan osaamista arvioidaan yleisten kriteerien mukaan, mikäli opiskelija pystyy saavuttamaan tutkinnon osaamisvaatimukset tyydyttävästi (T1) ja mukautetuilla arviointikriteereillä, mikäli opiskelija ei saavuta tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita T1-tasoisesti.
Jos opiskelijan arviointia on mukautettu tai siitä poiketaan, arvioinnissa verrataan sitä opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin. Opettaja kuvaa opiskelijan osaamisen arvosanan lisäksi myös sanallisesti. Sanallinen arviointi kuvataan 2–5 lauseella tutkinnon osaa kohden. Sanallinen osaamisen arviointi on samalla arviointipäätös.
Valmentavissa koulutuksissa osaaminen arvioidaan hyväksytty/ hylätty asteikolla.
Opiskelijan aiemmin hankkima ja ajantasainen osaaminen tunnustetaan osaksi opintoja. Osaamisen tunnustaminen tehdään opiskelijan esittämien ja toimittamien toimivaltaisen viranomaisen antamien todistusten tai opintosuoritusotteiden tai vastaavien asiakirjojen perusteella, joita ovat esimerkiksi tutkintotodistukset, työtodistukset, osaamiskartoitukset ja haastattelut.
Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, sovelletaan oppivelvollisuuslaissa (1214/2020) tarkoitetulle oppivelvolliselle laadittavaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan vain siltä osin kuin oppivelvollinen on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita taikka lukio-opintoja, korkeakouluopintoja tai muita toimivaltaisen viranomaisen arvioimia ja todentamia opintoja.
Vastuuopettaja ja opinto-ohjaaja ohjaavat opiskelijaa osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Osaamisen osoittaminen suunnitellaan kunkin opiskelijan kohdalla yksilöllisesti. Henkilökohtaistamisen perustana ovat tutkinnon tai koulutuksen perusteet ja osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmat. Osaamisen osoittaminen, näytöt sijoittuvat opiskelijan koko opiskeluajalle. Osaaminen osoitetaan pääasiassa tutkinnon tai koulutuksen osa kerrallaan ja opiskelija ohjataan osaamisen osoittamiseen heti kun hän on saavuttanut perusteiden mukaisen osaamisen.
Perustutkinnoissa osaamisen osoittamiseen ensisijainen tapa on näyttö. Näyttö suunnitellaan yhdessä näyttöpaikan kanssa. Näytössä tehdään käytännön työtehtäviä työpaikalla aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla. Lisäksi opiskelija voi täydentää näyttöä työelämän edellyttämillä luvilla ja pätevyyksillä, jotka ovat välttämättömiä ammattitaitovaatimuksissa edellytetyn osaamisen osoittamisessa.Opiskelija voi osoittaa yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden osaamisen näytössä ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Yhteisten tutkinnon osien osaaminen voidaan tarvittaessa osoittaa myös muulla tavoin, kuten kirjallisilla tehtävillä tai haastattelulla.
Valmentavassa koulutuksessa osaamisen osoittamistapa on muu kuin näyttö. Valmentavassa koulutuksessa osaamista osoitetaan esimerkiksi tekemällä työtehtäviä tai arjen askareita. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös kirjallisella tuottamisella (testi, kartoitus), tai suullisesti (keskustelut, kartoituksiin vastaaminen), tekemällä videon tai koostamalla tehtävistään portfolion.
Näistä muista osaamisen osoittamistavoista on päätetty yhteisten tutkinnon osien ja valmentavien koulutuksien osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa.
Mikäli erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ei pedagogisista järjestelyistä ja saamastaan tuesta ja ohjauksesta huolimatta pysty saavuttamaan tutkinnon osan ammattitaitoa ja osaamista tyydyttävä 1-tasoisesti, voidaan arviointi mukauttaa vain niiltä osin, kuin on välttämätöntä. Opettaja laatii opiskelijalle yksilölliset mukautetut arviointikriteerit hyödyntäen mukautettujen arviointikriteerien ohjeellisia tasokuvauksia.
Osaamisen arvioinnin mukauttamisella on vaikutusta osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen, mikä on huomioitava opinnoissa ja osaamisen osoittamisessa. Mukauttaminen koskee osaamisen arvioinnin laadullista mukauttamista. Ammattitaitoa ja osaamista arvioidaan numeerisesti ja lisäksi sanallisesti kaikissa ammatillisissa tutkinnon osissa ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa, joissa osaamisen arviointia on mukautettu.
Joissakin tutkinnon perusteissa voidaan määrätä, ettei tutkinnon osan osaamisen arviointia voida mukauttaa. Esimerkiksi Spesiassa Ravintola- ja cateringalan perustutkinto. Jos näiltä osin on tarve mukauttamiseen, opiskelija ei voi saada tutkintotodistusta, vaan todistuksen osaamisesta.
Valmentavissa koulutuksissa (TUVA ja TELMA) osaamisen arviointia ei voi mukauttaa, sillä niissä tavoitteet ovat yksilöllisiä eikä koulutuksen perusteissa vaadita tiettyä osaamistasoa.
Osaamisen arvioinnin mukauttaminen on koulutuksen järjestäjän hallinnollinen päätös. Opiskelijaa (alaikäisen opiskelijan kohdalla myös huoltajaa tai laillista edustajaa) tulee kuulla ennen mukauttamispäätöksen tekemistä. Opiskelijan (alaikäisen kohdalla myös huoltajan kanssa) on tärkeä arvioida osaamisen arvioinnin mukauttamisen välttämättömyyttä. Lisäksi on tärkeää kertoa mukauttamispäätöksen vaikutuksista ammattitaitoon, osaamiseen sekä mahdolliseen työllistymiseen ja jatko-opintoihin.
Henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjataan, missä tutkinnon osissa ja osa-alueissa osaamisen arviointia mukautetaan.
Päätös mukauttamisesta on hallinnollinen asiakirja, tästä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus aluehallintovirastoon. Päätöksen liitteenä on ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Opettaja ohjaa opiskelijaa tarvittaessa oikaisupyynnön tekemisessä.
Opettaja voi esittää mukauttamista koskevan päätöksen purkamista, mikäli myöhemmin osoittautuu, että opiskelija pystyy saavuttamaan tutkinnon perusteessa määritellyn ammattitaidon ja osaamisen tyydyttävä 1-tasoisesti. Mukauttamisen purkamisesta tehdään hallinnollinen päätös.
Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeamisella tarkoitetaan järjestelyjä, joissa ammatillisen perustutkinnon suorittajan ei tarvitse osoittaa jotakin tutkinnon perusteiden edellyttämää osaamista. Poikkeamisen tavoitteena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon, vaikka hän ei joiltakin osin voi saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita.
Jos joku ammattitaitovaatimus tai osaamistavoite on opiskelijalle kohtuuton eikä hän pysty sitä aiemman koulutustaustan, vamman tai sairauden vuoksi saavuttamaan, tulee tämän ammattitaitovaatimuksen tai osaamistavoitteen kohdalla tehdä hallinnollinen päätös tutkinnon perusteista poikkeamisesta. Jos tutkinnon osan keskeiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet jäävät saavuttamatta, ei opiskelijalle voida antaa todistusta kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta. Tällöin opiskelijalle annetaan todistus osaamisesta (sanallinen kuvaus).
Joissakin tutkinnon perusteissa on määrätty, miltä osin osaamisen arviointia ei voida mukauttaa tai ammattitaitovaatimuksista ei voida poiketa.Jos yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden tiettyä osa-aluetta ei suoriteta, osa-alue on korvattava jollakin toisella osa-alueella, jotta tutkinnon osan vähimmäispistemäärä täyttyy.
Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen aikana. Opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä antavat palautetta opetuksesta vastaavat opettajat ja muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat koulutuksen järjestäjän edustajat. Työpaikalla oppimisen aikana palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä antaa myös vastuullinen työpaikkaohjaaja.
Palaute ei ole arviointia eikä siinä käytetä arvosanoja. Osaamisen hankkimisen aikana annettu palaute ei vaikuta tutkinnon tai koulutuksen osan osaamisen arviontiin. Ennen osaamisen osoittamista, näyttöä opettaja varmistaa opiskelijan valmiudet yhteisissä palautekeskusteluissa. Mikäli opettaja toteaa, että opiskelijan osaaminen ei ole vielä riittävää osaamisen osoittamiseen, opiskelija edelleen jatkaa osaamisensa hankkimista. Palautteella ohjataan ja kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin.
Opiskelija osoittaa osaamisensa erikseen näytössä tai muussa osaamisen arvioinnissa siten, kun tutkinnon tai koulutuksen osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa on kuvattu ja tutkinnon perusteissa määrätty. Osaamisen osoittamisen, näytön jälkeen opiskelija ja arvioijat keskustelevat ja arvioijat antavat palautetta sekä onnistumisesta että kehittämisen kohteista.
Ammatillisen osaamisen arvioinnista päättämiseen osallistuvat molemmat nimetyt tutkinnon osan arvioijat. Arviointikeskustelussa opettaja ja työelämän arvioija päättävät arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Toinen arvioija on aina paikalla yksittäisessä näytössä. Mikäli tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin liittyvä osaaminen osoitetaan useissa erillisissä näyttötilaiteissa, arvosana muodostetaan kokonaisuuden perusteella.
Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvioinnista päättää opettaja tai opettajat yhdessä. Silloin kun yhteinen tutkinnon osa tai sen osa-alue toteutetaan ja arvioidaan ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä, osaamisen arvioinnissa voidaan kuulla työelämän edustajaa.
Valmentavan koulutuksen osaamisen arvioinnista päättää opettaja.
Osaamisen arvioinnissa osaamista verrataan tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Nämä kriteerit ovat Opetushallituksen päättämiä valtakunnallisia kriteereitä eli ne ovat samat kaikissa oppilaitoksissa. Tutkinnon perusteet löytyvät ePerusteet-sivustolta.
Arvioinnista päätetään mahdollisimman pian osaamisen osoittamisen (näytön) jälkeen. Opettaja kirjaa arvosanan viimeistään kahden viikon kuluessa näytöstä Spesian opiskelijahallintojärjestelmä Wilmaan. Opiskelijan katsotaan saaneet tiedon arvioinnista viimeistään seuraavasta päivästä alkaen, kun tieto on Wilmaan kirjattuna. Opettaja kertoo opiskelijalle arvioinnin tarkistamispyynnön ja oikaisupyynnön menettelytavoista.
Arvioiva opettaja huolehtii siitä, että opiskelijalla on mahdollisuus itsearviointiin. Itsearviointi ei vaikuta osaamisen arviointiin tai siitä annettavaan arvosanaan. Opiskelija voi tehdä itsearvioinnin suullisesti ja esittää sen ennen arvioinnista päättämistä tai kirjallisesti toimittamalla dokumentin arvioivalle opettajalle.
Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty osaamisen arviointi. Arvioinnista vastaavan opettajan on pyrittävä järjestämään uusimistilaisuus mahdollisimman nopeasti, jotta opiskelijan opinnot voivat edetä. Säädöksissä ei rajoiteta uusimismahdollisuuksien määrää, mutta opiskelijan on vahvistettava osaamistaan ennen uusimistilaisuuden järjestämistä. Tästä sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa.
Opiskelijalla on oikeus korottaa saamaansa hyväksyttyä arvosanaa koko opiskelunsa ajan. Korotusmahdollisuus koskee myös osaamisen tunnustamisen kautta saatuja arvosanoja. Tutkinnon osan arvosanan korottamisesta tutkintotodistuksen antamisen jälkeen annetaan erillinen todistus suoritetusta tutkinnon osasta. Perustutkinnon tutkintotodistukseen merkittyjä arvosanoja voi korottaa vain voimassa olevien tai siirtymäajalla olevien tutkinnon perusteiden osalta. Korotus tapahtuu yksityisopiskelijana ja siitä peritään opiskelijalta korvaus.
Opettaja selvittää opiskelijalle arvioinnin tarkistamis- ja oikaisumenettelyn ennen osaamisen osoittamista ja näyttöä. Opiskelijalla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon liittyvistä kirjallisista dokumenteista sekä arviointia suoritettaessa käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävistä muista asiakirjoista (esim. arvioijien arvioinnit ja arviointipäätös).
Vaihe 1: Arvioinnin tarkistaminen
Opiskelijalla on oikeus pyytää osaamisen arvioinnin tarkistamista arvioijilta. Tarkistamispyyntö tulee tehdä 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tietoon osaamisen arvioinnin tulokset. Arvioinnin tarkistamista pyydetään kirjallisesti. Opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän päättämä toimija ohjaa opiskelijaa tarvittaessa tarkistuspyynnön tekemisessä.
Vaihe 2: Arvioinnin oikaisu
Tutkintokoulutuksen opiskelijalla on oikeus pyytää oikaisua arvioinnin tarkistuspyynnön perusteella annettuun päätökseen siltä työelämätoimikunnalta, jonka toimialaan suoritettava tutkinto kuuluu. Yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden arviointiin pyydetään oikaisua kasvatus- ja ohjausalan työelämätoimikunnalta.
Arvioinnin oikaisua voi hakea 14 vrk kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija on saanut tiedoksi arvioinnin tarkistamista koskevan päätöksen.
Tarkemmat ohjeet oikaisupyynnön tekemiseen Opetushallituksen sivuilta.
Opettaja tai muut koulutuksen järjestäjän nimeämä toimija ohjaa opiskelijaa tarvittaessa oikaisupyynnön tekemisessä.
Valmentavan koulutuksen opiskelijalla on oikeus pyytää oikaisua arvioinnin tarkistuspyynnön perusteella annettuun päätökseen rehtorilta.
Todistus annetaan sen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tavoitteen mukaisen tutkinnon tai tutkinnon osat, koulutuksen tai koulutuksen osat. Todistus kuvaa hankittua osaamista ja voi olla esimerkiksi:
Jos opiskelija ei joissakin tutkinnon osissa saavuta osaamisen arvioinnin mukauttamisen tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeamisen takia kyseisen tutkinnon osan keskeistä osaamista, hänelle ei saa antaa tutkintotodistusta tai todistusta suoritetuista tutkinnon osista (L531/2017 57 §). Tällöin hänelle annetaan näiltä osin todistus opiskelijan osaamisesta. Todistus opiskelijan osaamisesta sisältää sanallisen kuvauksen opiskelijan osaamisesta.
Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan tietokoneellesi tai päätelaitteellesi, kun käyt verkkosivustollamme. Jokaisella myöhemmällä vierailukerrallasi ne asetetaan takaisin verkkosivullemme tai toiselle verkkosivulle, joka tunnistaa evästeen.
Tietyt palvelujemme toiminnallisuudet, kuten kävijän kielen valinta, vaativat evästeen toimiakseen.
Evästeiden avulla kerätään myös tietoa verkkosivustomme kävijöistä ja kuinka he sivustoa käyttävät. Tietojen avulla analysoimme sivujen käyttöä ja parannamme sivustomme käytettävyyttä.
Näiden evästeiden avulla varmistetaan, että verkkosivusto toimii tarkoitetulla tavalla. Nämä evästeet ovat välttämättömiä palvelun tarjoamiseksi.
Verkkoanalytiikkatyökalu käyttää evästeitä tilastotietojen keräämiseen. Tietoja kerätään, jotta voidaan analysoida kävijämääriä, sisällön kiinnostavuutta ja palvelun käyttötapoja sekä verkkosivuston kehittämiseen. Käytämme evästeitä myös mainonnan ja viestinnän kohdentamiseen, jotta voimme näyttää osuvampia sisältöjä sähköisissa kanavissa, kuten Facebookissa ja Googlessa.
Verkkopalvelimemme keräävät tiedot siitä, millä selaimella ja käyttöjärjestelmällä sivustoa käytetään. Lisäksi tallentuu tietoja esimerkiksi sivuston kävijämääristä ja sivustolla tarkastelluista sivuista. Käytämme tietoja anonyymien tilastojen laatimiseen, voidaksemme parantaa sivuston rakennetta ja sisältöä. Yksittäistä käyttäjää ei pysty tunnistamaan näistä tiedoista.
Joissakin tapauksissa saatamme kuitenkin tarvita tietoja sinusta, kuten nimesi ja yhteystietosi. Kun tietoja tarvitaan, ilmoitamme niiden käyttötarkoituksen keräämisen yhteydessä.
Verkkosivuillamme on linkkejä myös muille sivustoille. Linkitettyjen sivujen sisällöstä tai yksityisyyden suojan käytännöistä vastaa kyseisen sivuston tai palvelun ylläpitäjä.
