Kare Lehtinen, 23, on esimerkki siitä, miten työelämään siirtyminen voi onnistua, kun harjoittelu ei jää irralliseksi jaksoksi vaan rakentuu selkeäksi poluksi.
Tässä tarinassa ketjut muodostuvat kolmesta lenkistä: Kare, opettaja Timo Nieminen Ammattiopisto Spesiasta ja Metoksen työpaikkaohjaus, jota edustaa tuotannon työnjohtaja Anna-Kaisa Koskela. Ketjut kuntoon -hankkeessa kehitetään juuri tällaisia sujuvia siirtymiä: vahvistetaan työkykyä tukevia toimenpiteitä ja ohjausta, sujuvoitetaan nivelvaiheita ja tuetaan työyhteisöjä yhdenvertaisiin rekrytointikäytäntöihin.
Kare opiskeli koneasentajaksi Spesiassa. Ennen viimeistä koulutussopimusjaksoa opettaja Timo Niemiselle oli selvää, että harjoittelusta kannattaa tehdä tavoitteet, jotka tukevat valmistuvan nuoren polkua työelämään. Karelle asetettiinkin jo ennen Metokselle lähtöä kolme ydintavoitetta: työllistyminen, itsenäistymisen vahvistaminen ja työelämätaitojen vahvistaminen, erityisesti oma-aloitteisuus ja vastuunotto.
Timo kuvaa omaa rooliaan käytännönläheisesti. Hänen työnsä on usein “ketjun koossa pitämistä”: varmistetaan, että opiskelija tietää mitä häneltä odotetaan, että työpaikalla on selkeä käsitys opiskelijan vahvuuksista ja että yhteydenpito pysyy matalana ja nopeana.
Tämä on juuri sitä oikea-aikaisen tuen ja sujuvan palveluketjun ajattelua, jota myös Ketjut kuntoon -hankkeessa painotetaan: opiskelijan siirtymä ei saa katketa siihen, että arjen pienet haasteet jäävät yksin ratkottaviksi tai että kynnys pyytää tukea kasvaa liian suureksi.
Metos on Pohjoismaiden johtava ammattikeittiölaitteiden ja ruostumattomien teräskalusteiden valmistaja. Kun Kare aloitti Metoksella, yksi ratkaiseva tekijä oli, että hän pääsi heti kiinni aitoihin työtehtäviin ja selkeään työrytmiin. Metoksella korostetaan vastuullisuutta, laatua ja asiakaslähtöisyyttä sekä tavoitteita yhdenvertaisesta työyhteisöstä.
Nämä periaatteet näkyvät käytännössä siinä, että perehdytys ja työnjako tehdään huolella ja pelisäännöt ovat selkeät: opiskelija kohdataan tasavertaisena työyhteisön jäsenenä, ei sivuroolissa. Anna-Kaisa kuvaa omaa johtamistaan niin, että tasapuolisuus on kaiken perusta:
”Jos vaadin jotain yhdeltä, se koskee myös muita. Kaikilla on samat pelisäännöt, ja se luo turvallisuutta.”
Hänen mukaansa on tärkeää, että opiskelija saa oikean kuvan työelämästä — ei liikaa helpotettuja tehtäviä, ei myöskään kohtuuttomia odotuksia, vaan reilut ja selkeästi rajatut vastuualueet, joihin hän voi kasvaa. Tämä toteutui Karen kohdalla hyvin: hän sai alusta asti tehtävät, jotka vastasivat hänen taitojaan, mutta jotka myös kehittivät hänen osaamistaan.
Kare itse kuvaa siirtymää harjoittelijasta työntekijäksi ytimekkäästi:
“Siirtymä oli tosi luonteva. Ei siinä ollut oikeastaan sellaista hengähdystaukoa välissä — harjoittelu jatkui ja siitä siirryttiin suoraan töihin.”
Tämä jatkuvuus on yksi tärkeimmistä onnistumisen tekijöistä. Nivelvaiheissa katkos on usein riski, jossa nuori ei tiedä kuinka edetä työllistymisessä tai yhteys työpaikkaan katketa. Karen tapauksessa harjoittelu ei “päättynyt” ja työ “alkanut”, vaan tekeminen kulki luontevana jatkumona, jossa työidentiteetti ja osallisuus työyhteisössä vahvistuivat.
Timoa haastatellessa voi huomata, että Karen vahvuudet näkyivät jo ennen harjoittelua. Kare oli oma-aloitteinen, tekemiseen tarttuva ja kykenevä työskentelemään itsenäisesti. Hänellä oli myös selkeä halu rakentaa elämää eteenpäin sekä motivfaatio tehdä parhaansa.
Timo nostaa usein esiin, että tällaisissa tarinoissa ratkaisevaa ei ole yksi yksittäinen temppu, vaan asenne ja arjen luotettavuus: paikalle tullaan, sovituista asioista pidetään kiinni ja työtä tehdään sillä tasolla, että työyhteisö voi luottaa. Karen omassa pohdinnassa tämä näkyy selvästi:
Ehkä siinä tulee sellainen omatoimisuus. Asioita ei tehdä puolesta, vaan ne opitaan hoitamaan itse.”
Tässä kohtaa ketju vahvistui luontevasti: Kare otti vastuuta ja tarttui työhön oma-aloitteisesti, Metos tarjosi hänelle aidot, merkitykselliset tehtävät ja arjen pelisäännöt, ja opettaja Timo piti huolen siitä, että tavoitteet pysyivät kirkkaina ja tuki oli saatavilla matalalla kynnyksellä.
Kun Metoksella myöhemmin avautui mahdollisuus työllistymiseen, harjoittelun aikana syntynyt luottamus ratkaisi: Karen tekeminen vastasi arjen odotuksia, yrityksellä oli aito tarve, ja siirtymää tuettiin niin, että työssäoppimisen aikana syntyi taitojen lisäksi myös kiinnittyminen yrityksen toimintatapoihin, arvoihin ja kulttuuriin. Anna-Kaisa sanoittaa tämän niin, että moni työssäoppimispaikan työnantaja voi osaltaan tähän tarttua:
Kun opiskelija toimii niin kuin sovitaan, oppii työn rytmin ja ottaa vastuuta, on helppo nähdä hänet osana porukkaa myös jatkossa. Kare tuli sisään työyhteisöön hienosti. Sellainen luotettava tapa tehdä työtä – sitä työnantaja arvostaa.”
Haastattelun lopussa Kare tiivistää kokemuksensa tavalla, johon moni työllistynyt nuori voi samaistua:
Onhan tämä ollut aikamoinen lottovoitto.”
Mutta pinnan alla tarina ei ole sattumaa vaan se on yhteistyössä rakennettu polku.
Kun opettaja auttaa sanoittamaan tavoitteen ja pitää ketjun koossa, kun opiskelija tekee työnsä tosissaan ja kun työpaikka tarjoaa tasapuolisen arjen ja aidot mahdollisuudet, harjoittelusta tulee silta työhön. Metoksen arvot: vastuullisuus, laatu, asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus sekä heidän tapansa kohdata opiskelijat työyhteisönä tekevät tästä polusta ennakoitavan ja turvallisen.
Ketjut kuntoon -ajattelun ytimessä on juuri tällainen yhdistelmä, jossa työkykyä vahvistava ohjaus ja oikea-aikainen tuki kytkeytyvät työpaikan todelliseen tarpeeseen sekä siihen, että työyhteisö oppii ottamaan vastaan erilaisia oppijoita ja työntekijöitä.
Ketjut kuntoon on valtakunnallinen ESR+ -rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on sujuvoittaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Hanke:
Hanketta toteuttavat HAMK, Ammattiopisto Spesia, Haaga-Helia, Kiipulasäätiö, STEP-koulutus ja Vates-säätiö.
Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan tietokoneellesi tai päätelaitteellesi, kun käyt verkkosivustollamme. Jokaisella myöhemmällä vierailukerrallasi ne asetetaan takaisin verkkosivullemme tai toiselle verkkosivulle, joka tunnistaa evästeen.
Tietyt palvelujemme toiminnallisuudet, kuten kävijän kielen valinta, vaativat evästeen toimiakseen.
Evästeiden avulla kerätään myös tietoa verkkosivustomme kävijöistä ja kuinka he sivustoa käyttävät. Tietojen avulla analysoimme sivujen käyttöä ja parannamme sivustomme käytettävyyttä.
Näiden evästeiden avulla varmistetaan, että verkkosivusto toimii tarkoitetulla tavalla. Nämä evästeet ovat välttämättömiä palvelun tarjoamiseksi.
Verkkoanalytiikkatyökalu käyttää evästeitä tilastotietojen keräämiseen. Tietoja kerätään, jotta voidaan analysoida kävijämääriä, sisällön kiinnostavuutta ja palvelun käyttötapoja sekä verkkosivuston kehittämiseen. Käytämme evästeitä myös mainonnan ja viestinnän kohdentamiseen, jotta voimme näyttää osuvampia sisältöjä sähköisissa kanavissa, kuten Facebookissa ja Googlessa.
Verkkopalvelimemme keräävät tiedot siitä, millä selaimella ja käyttöjärjestelmällä sivustoa käytetään. Lisäksi tallentuu tietoja esimerkiksi sivuston kävijämääristä ja sivustolla tarkastelluista sivuista. Käytämme tietoja anonyymien tilastojen laatimiseen, voidaksemme parantaa sivuston rakennetta ja sisältöä. Yksittäistä käyttäjää ei pysty tunnistamaan näistä tiedoista.
Joissakin tapauksissa saatamme kuitenkin tarvita tietoja sinusta, kuten nimesi ja yhteystietosi. Kun tietoja tarvitaan, ilmoitamme niiden käyttötarkoituksen keräämisen yhteydessä.
Verkkosivuillamme on linkkejä myös muille sivustoille. Linkitettyjen sivujen sisällöstä tai yksityisyyden suojan käytännöistä vastaa kyseisen sivuston tai palvelun ylläpitäjä.
