Viime kevään ja kuluvan syyslukukauden aikana Spesia Asiantuntijapalvelut on tavannut eri oppilaitosten opettajia ja muita työntekijöitä useissa verkostotapaamisissa ja täydennyskoulutuksissa etätuen ja -ohjauksen kysymysten äärellä. Korona-aika on aiheuttanut huolta mm. tuen riittävyydestä, saavutettavuudesta ja vaikuttavuudesta, mutta toisaalta se on myös saanut ihmiset jakamaan innoissaan omia hyväksi havaittuja käytäntöjään. Tapaamisista kerättyjä hyviä käytäntöjä esittelen ja lainaan tässä blogissa.

Kevät 2020 kertaheitolla verkkoon

Kevät 2020 vei opetuksen kertaheitolla verkkoon. Samalla kevät havahdutti oppilaitosten henkilökunnan opiskelijoiden toiminnanohjauksen ja päivärytmin ylläpitämisen vaikeuksiin. Etenkin neuropsykiatrisia vaikeuksia, häiriöherkkyyttä tai juuttumistaipumusta omaaville opiskelijoille etäopiskelussa eteneminen osoittautui haasteelliseksi. Joillakin opiskeljoilla etäkoulupäivät venähtivät jopa iltaan saakka, eikä nuori muistanut pitää riittävästi taukoja ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Jotkut opiskelijoista puolestaan osoittautuivat etätyöskentelyn mestareiksi ja taitaviksi digitaalisten välineiden käyttäjiksi. Ruudun takaa he pääsivät loistamaan eri tavalla kuin lähiopinnoissa. Tätä opettajien oli ollut ilo seurata.

Kevään aikana huomattiin, että oppimisen tuki pitää suunnitella entistä paremmin yhdessä nuoren kanssa.

”Tajusin, että etätuen muodot täytyi miettiä ihan uudelleen pysähtyen keskustelemaan nuoren ja hänen huoltajansa kanssa video- tai puhelinyhteyksien turvin.”

Eriyttämistä, yhteydenpitoa ja ymmärtämisen varmentamista

Etänä erityisopettajat palastelivat ja selkiyttivät materiaalia, varmensivat ymmärtämistä ja alkuun pääsyä. Yhteistyössä opettajien kesken mietittiin sopivia tehtäviä ja työskentelytapoja ja arvioitiin myös osaamisen karttumista. Kantapään kautta moni opettaja oppi yksinkertaistamaan viestintää. Mietittiin tarkasti, kuinka tehtävät ohjeistetaan ja laitetaanko esimerkiksi keskitetysti samaan viikkoviestiin mahdollisimman selkeästi viikon aikataulut ja tehtävät.

”Lyhyet, strukturoidut ohjeet ja kuvat rinnalla tukivat hahmottamista. Etenkin aluksi oli hyvä käyttää tarkasti rajattua määrää digivälineitä. Tietotekniikan käyttöön tarvittiin paljon harjoittelua ja kannustamista.”

Erityisopettajan henkilökohtainen yhteydenpito ja läheisyyden säilyttäminen olivat merkittäviä tuen muotoja. Luottamuksellinen suhde ja se, että nuori pystyi tuomaan esiin, jos ei jotain saanut tehtyä tai ymmärtänyt, oli kaikki kaikessa. Läsnäoleva kuunteleminen, ajan antaminen ja positiivisen palautteen anto olivat tärkeitä tehtäviä ihan niin kuin koulussakin.

Yhteisopettamista ja erityisopettajan konsultaatiota

Myös yhteisopettamista ja opettajien joustavaa vuorottelua toteutettiin. Kun osa opiskelijoista alkoi tekemään video-opetushetken jälkeen itsenäisiä tehtäviä, erityisopettaja pystyi vielä jatkamaan joidenkin kanssa. Vaihtoehtoisesti erityisopettaja saattoi opettaa ennakkoon jo jotain asiaa videon välityksellä ennen oppitunnin varsinaista alkua. Yhteinen suunnittelu ja yhdessä tekeminen oli tässäkin tilanteessa avain onnistumiseen.

Erityisopettajan konsultaation jatkuminen ja siitä tiedottaminen muille opettajille nähtiin tärkeänä. Huolen herätessä mietittiin yhdessä, miten toimitaan ja sovittiin työnjaosta.

”Toisten opettajien konsultaatiota varten varasin aikoja, jolloin olin tavoitettavissa Teams-linkin päässä. Erityisesti huolta aiheutti se, että joihinkin nuoriin saatiin yhteys vain satunnaisesti ja joihinkin ei lainkaan. Tällöin tehtiin yhteistyötä huoltajien, opiskeluhuollon ja ohjaamojen kanssa.”

Opiskeluhuollon matalan kynnyksen verkkopalvelut, kuten kuraattorin Teams-tapaamiset ja chattipalvelut nähtiin tärkeinä.

Kohtaamista erkkaopen kahveilla

Erityisopettajan oli hyvä olla opiskelijoiden tavoitettavissa etäyhteyksien päässä viikon aikana tiettyihin sovittuihin aikoihin antamassa tukea ja ohjausta. Myös vapaamuotoisempi juttelu, kuten erkkaopen kahvit ja yhteiset välitunnit verkossa koettiin tärkeiksi yhteydenpidon muodoiksi.

”Nettikahveilla oli hyvä tunnelma, naurua ja huumoria. Arvelen, että jokaiselle tuli olo, että kuuluu tähän porukkaan ja pian taas nähdään.”

Kevään lopussa erityinen tuki toteutui monessa oppilaitoksessa eräänlaisena etä- ja lähiopetuksen hybridimallina.

”Pääsääntöisesti hybridimalli otettiin innolla vastaan ja opiskelijat tulivat mielellään taas kouluun saamaan lähitukea ja tapaamaan kavereita.”

Oppimista ja erityisen tuen kehittämistä kaiken aikaa

Koulutuksiimme ja verkostotapaamisiimme osallistuneet ammattilaiset ovat pitäneet tärkeänä etätuen ja -ohjauksen pohdintaa yhdessä samaa työtä tekevien kanssa.

”Näen verkostotapaamiset tärkeinä sekä opiskelijoiden tuen saamisen kannalta että oman työssäjaksamisen ylläpitämiseksi.”

Jälleen nyt syyslukukauden 2020 lopussa olemme siinä tilanteessa, että sekä lähi- että etätukea tarvitaan. Todennäköisesti myös korona-ajan jälkeen ammatillisessa koulutuksessa tullaan panostamaan verkkototeutuksiin. Tämä kannustaa meitä kaikkia jatkossakin aktiiviseen etätuen ja erilaisten hybridimallien kehittämiseen.

Tavoitteena tulee olla se, että jokainen opiskelija saa yhä vaikuttavampaa ja saavutettavampaa tukea niin lähi- kuin etäopetuksenkin muodoissa.

Lopuksi vielä lämmin kiitos yhteisistä kohtaamisista, jaetuista kokemuksista ja vinkeistä toinen toisillemme! Tsemppiä loppuvuoden tukeen ja ohjaukseen kaikille!

P.S. Toivottavasti olet löytänyt seurattavaksesi jo digipedagogiikan asiantuntija Matleena Laakson mainion blogin ja erityisesti osion Erkat ja etäopetus sekä Hybridiopetus.Kannattaa käydä kurkkaamassa!

Tuula Niskanen luurit päässä ja koira sylissä

Tuula Niskanen
Erityisen tuen asiantuntija
Ammattiopisto Spesia

Logot: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Euroopan sosiaalirahasto, Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020Logo: RETU - Resilienssi ja tulevaisuususko -hanke