Kuluneena keväänä ammatillisen koulutuksen järjestäjät suorittivat laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) ohjeistamana. Arvioinnin tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä oman laadunhallintansa jatkuvassa kehittämisessä. Vaikka itsearvioinnit eri muodoissaan kuuluvat Spesian laadunhallintaan muutenkin, ohjaavat ulkopuolisen tahon asettamat kysymykset tarkastelemaan toimintaa uudella tavalla.
Karvin ohjeistuksen mukaisesti arviointiin osallistettiin laajasti eri sidosryhmiä; henkilökuntaa, opiskelijoita, huoltajia, asiantuntijapalvelujen asiakkaita sekä työelämän edustajia.
Henkilöstön näkemykset koottiin Webropol-kyselyllä, jonka tulokset toimivat pohjatietona johdon vetämissä arviointikeskusteluissa. Spesian henkilöstö osallistui myös opiskelijoiden, työelämän, huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa käytyihin arviointikeskusteluihin.
Kehitysehdotuksia kyselyn toteutukseen – toiveena kohderyhmien huomiointi
Koska kyseessä on kansallinen, kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnattu arviointi, on selvää, että toteutuksessa on jouduttu tekemään kompromisseja.
Myönteistä arvioinnin suunnittelussa oli se, että siihen pääsivät osallistumaan myös koulutuksen järjestäjien edustajat. Arvioinnin valmistelun ja toteutuksen aikana järjestettiin vuorovaikutteisia verkkotapaamisia, joissa oppilaitosten edustajat pääsivät vaihtamaan kokemuksia ja hyviä vinkkejä Karvin henkilökunnalta saadun ohjeistuksen lisäksi. Yhteistyö auttoi varmasti suuntaamaan arviointia vastaajien kannalta mielekkäisiin kohteisiin.
Vastaisuuden varalle jäi vielä myös kehitettävää. Moni vastaajista koki kysymykset vaikeaselkoisiksi ja sisällöltään väärin kohdennetuiksi. Esimerkiksi huoltajien näkökulmasta nostettiin esiin, kuinka haastavaa on arvioida opetuksen ja ohjauksen laatua tilanteissa, joihin huoltaja ei yleensä osallistu. Tämä on tärkeää huomioida jatkossa arviointien suunnittelussa.
”Karville annetussa palautteessa pohdimme, voisiko jatkossa koulutuksen järjestäjälle suunnatun kyselyn rinnalla olla työelämän edustajan, huoltajan tai asiantuntijapalvelun asiakkaan näkökulmasta toteutettu osio, jonka sisältö lomittuisi koulutuksenjärjestäjän kyselyyn kohdissa, joissa kumppanin näkemys on erityisen tärkeä”, Spesian laatukoordinaattori Hanna-Liisa Ollila avaa syntyneitä ajatuksia kyselyn kehittämisestä.
Spesian vahvuuksia ja mahdollisuuksia kehitykseen
Spesian arviointitulosten perusteella laadunhallintajärjestelmämme vahvuuksia ovat erityisesti
- opiskelijan kohtaaminen
- koulutuspalvelujen tuottaminen (erityisesti henkilökohtaistaminen ja opiskeluhyvinvointi)
- kumppaneiden ja verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö,
- tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvä toiminta sekä
- tulostiedon jakaminen ja hyödyntäminen oppilaitoksen sisällä.
Erityisen ilahduttavaa kuultavaa oli, että työelämän edustajat olivat tyytyväisiä kumppanuuksien luomiseen sekä osaamisen hankkimisen toteutukseen työpaikoilla.
”Meille Spesiassa on tärkeää, että yhteistyö työelämän kanssa toimii, joten kehut ilahduttavat, mutta niiden lisäksi myös kehittämiskohteet ja toiveet katsotaan kyselystä tarkalla silmällä läpi”, Hanna Liisa-Ollila vakuuttaa. ”Esimerkiksi alueellisen elinkeinorakenteen huomioimista toiminnan suunnittelussa pidettiin tärkeänä.”
Enemmän kehitettävää sen sijaan on muun muassa yhteistyön rakenteissa ja foorumeissa:
”Sidosryhmäpalautteen kerääminen ja hyödyntäminen sekä sidosryhmien osallistaminen toiminnan suunnitteluun vaatii vielä panostusta. Myös ennakointikäytänteissä, riskien arvioinnissa ja yhteiskuntavastuun selkeässä viestinnässä nähtiin parantamisen varaa”, summaa Ollila esiin nousseita kehittämiskohteita.
Sidosryhmät toivoivat lisää yhteistyötä opintojen alkuvaiheesta lähtien. Vaikka opiskelijalla/huoltajalla on asiassa päätösvalta, on yhteistyön toteutumisessa havaittavissa alueellisia eroja. Toive yhteistyön ja sen foorumeiden kehittämisestä jaettiin kaikkialla. Opiskelijat puolestaan kaipasivat lisää pysyviä ja selkeitä kanavia vaikuttamiselle.
”Arviointikeskusteluissa saimme varsinaisten vastausten ohella hyödyllistä palautetta kehittämisen tueksi. Meiltä muun muassa toivottiin nykyistä enemmän selkokielistä tietoa opetuksen ja arvioinnin taustalla vaikuttavista ohjeista ja kriteereistä. Selkokielisiä materiaaleja on jo lähdetty kehittämään ja tämä palaute antaa lisäpontta jatkaa työtä”, Ollila summaa palautteen hyötyjä.
Kattavampi analyysi syksyllä kun kansalliset tulokset julkistetaan
Palaamme arviointitulosten analysointiin tulevana syksynä, kun Karvi julkaisee koosteen tuloksista kansallisella tasolla. Silloin meillä on mahdollisuus peilata omaa tilannettamme suhteessa muihin koulutuksen järjestäjiin.
Joka tapauksessa on selvää, että työ laadunhallinnan kehittämiseksi jatkuu Spesiassa aktiivisena. Hyvääkin voi aina parantaa ja koulutuksen kentässä tapahtuvat muutokset pitävät huolen siitä, etteivät kehittämiskohteet pääse loppumaan.
Lämmin kiitos kaikille keskusteluihin osallistuneille. Panoksenne on todella tärkeä ja auttaa meitä näkemään Spesian laadunhallintaa eri toimijoiden silmin. Jatkossa tulemme kutsumaan kumppaneita entistä enemmän mukaan myös toiminnan suunnitteluun. Toteutuksessa olettekin jo vahvasti mukana! Nyt toteutettu arviointi tarjoaa osaltaan suuntaviivoja tulevalle kehittämistyölle.
Palataan arvioinnin tuloksiin tarkemmin syksyllä, kun Karvin kooste tuloksista valmistuu. Nyt toivotamme kaikille oikein hyvää kesää!
