On jo vierähtänyt pari vuotta suuresta ammatillisen koulutuksen reformista, jonka tarkoituksena oli uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena oli lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Millaisia vaikutuksia uudistuksella on ollut opiskelijoiden saamaan tukeen? Entä millaisina opiskelijoiden tuen tarpeet näkyvät tällä hetkellä oppilaitoksissa?
Uudistuksen vaikutuksia ja tuen tarpeen näkymistä oppilaitoksissa voidaan tarkastella kahden vastikään ilmestyneen selvityksen valossa:
Ammatillisen koulutuksen henkilöstö on pääsääntöisesti kokenut henkilökohtaistamisen prosessin hyvänä asiana. Parhaimmillaan HOKS-prosessi on ohjannut kiinnittämään huomiota opiskelijoiden yksilölliseen tukeen ja reformin myötä kehitetyt uudet oppimisympäristöt ovat tukeneet myös erilaisten oppijoiden osaamisen hankkimista.
Henkilökohtaistamisen kääntöpuolena pidetään yksilöllisyyden korostumista, mikä saattaa heikentää opiskelijoiden ryhmäytymistä ja ryhmästä saatavan tuen merkitystä.
(teksti jatkuu kuvan jälkeen)
Kuvateksti: Ryhmäytyminen ja ryhmästä saatava tuki ovat opiskelijoille tärkeitä. Henkilökohtaistamisen kääntöpuolena pidetään sitä, että ryhmän merkitys saattaa heikentyä.
Tiesitkö?
- Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan vuosina 2018–2020 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoista 13 % oli erityistä tukea tarvitsevia ja 2 % vaativaa erityistä tukea tarvitsevia.
- Koulutuksen järjestäjistä 81 %:lla on suunnitelma erityisen tuen järjestämisestä. Suunnitelma on suurella osalla (62 %) osa muuta suunnitelmaa, kuten esimerkiksi ohjaussuunnitelmaa, osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa tai hyvinvointisuunnitelmaa.
- Koulutuksen järjestäjille tehdyn kyselyn mukaan erityisen tuen tarpeen kartoitusmenetelmistä toimivimpina pidettiin haastatteluja, havainnointia, lausuntoja ja tutkimuksia. Lisäksi yhteistyö huoltajien kanssa sekä lähtötasotestit yto-opinnoissa koettiin hyviksi toimintatavoiksi. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa nostettiin erikseen esiin koulutuskokeilut ja tutustumiset sekä erityisen tuen tarpeen arviointimenetelmä RUORI.
Tukea tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa
Ammattiopistojen rehtorien mukaan tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on viime vuosina noussut.
Opiskelijoissa on yhä enemmän heitä, joilla on mm. elämänhallinnan vaikeuksia ja oppimisvaikeuksia. Usein haasteet ja opiskelijoiden motivaation puute johtavat siihen, että suunnitellut yksilöllisesti räätälöidyt opintopolut eivät toteudukaan.
Viime vuosina maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt, ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös lähivuosina. Jo nyt on nähtävissä, että reformin ajatus siitä, että jokainen saa tarvitsemansa tuen, ei täysin toteudu. Lisää tukea, ohjausta ja opetusta kaivataan nimenomaan oppimisvalmiuksiin ja erityisesti kielitaidon kehittämiseen monikulttuurisille opiskelijoille.
Selvitys reformin toimeenpanon tilanteesta kertoo, että työelämässä oppimisen paikkojen määrä vaihtelee alueittain ja aloittain ja erityisen tuen osalta työelämässä oppimisen toteutumisessa on vielä paljon tehtävää.
Ongelmana on, että työpaikat tarjoavat oppimispaikkoja valikoivasti ja ammattiopistoilla on ajoittain vaikeuksia löytää hyviä oppimispaikkoja kaikille opiskelijoille. Taustalla nähdään toisaalta opiskelijoiden valmiudet, mutta myös työnantajien asenteet ja valmiudet erityisen tuen opiskelijoiden ohjaamiseen. Erityisen tuen tulisi siis jalkautua yhä paremmin myös työelämässä oppimiseen.
OPVA-opinnot tukevat opiskeluvalmiuksia
Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen osalta ollaan paikoin vasta käynnistämisvaiheessa, ja osa koulutuksen järjestäjistä kaipaa lisää tietoa hyvistä ja toimivista käytännöistä.
Erityisesti OPVA-opintoja hyödynnetään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla. Lisäksi opinnoista hyötyvinä kohderyhminä mainitaan erityisen tuen opiskelijat sekä opiskelijat, joilla on motivaatio-ongelmia ja elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia.
OPVA-opintoja tarjotaan myös peruskoulusta tuleville nuorille työelämätaitojen parantamiseksi sekä yhteisten tutkinnon osien tavoitteiden saavuttamiseksi. Niitä tarjotaan myös aikuisille, joiden aikaisemmista opinnoista on niin pitkä aika, että heidän opiskeluvalmiutensa eivät ole riittävät mm. yhteisten tutkinnon osien opintoihin.
Ammattitaitovaatimukset avataan entistä tarkemmin
Tällä hetkellä eletään jo seuraavan muutoksen aikaa, kun kaikki ammatillisen koulutuksen perustutkinnot ovat uudistumassa.
Uudistuksessa yhtenäistetään ammatillisten tutkintojen arviointikriteerit sekä yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten kuvaustapaa. Uudistus etenee vaiheittain ja jatkuu vuoteen 2024 asti. Tavoitteena on arvioinnin yhdenmukaisuus ja alasta riippumaton yhtenäisyys.
Opetushallitus järjestää parhaillaan infotilaisuuksia, joissa esitellään luonnoksia uusista kriteereistä ja osaamisen kuvauksista. Yhteisten tutkinnon osien arviointikriteeristön arvioitu voimaantuloaika kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa on 1.8.2022.
(teksti jatkuu kuvan jälkeen)
Kuvateksti: Vuoteen 2024 saakka jatkuva perustutkintojen uudistaminen yhtenäistää tutkintojen arviointikriteerit sekä osaamistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten kuvaustavan.
Mukauttaminen yleisintä yto-opinnoissa
Selvitysten perusteella arvioinnin mukauttamisen tarve ammatillisissa tutkinnon osissa on vähentynyt. Perusteena tälle on nähty se, että uusissa tutkinnon perusteissa T1-tason arviointikriteerit ovat niin matalat.
Tällä hetkellä ammatillisia tutkinnonosia mukautetaan yleisemmin vasta vaativassa erityisessä tuessa. Kaikkein useimmin mukautetaan yhteisiä tutkinnonosia.
Tulevaisuudessa mukauttaminen tullaan laatimaan samoin periaattein kuin aiemminkin; opiskelijoille laaditaan yksilölliset arviointikriteerit ja sanallinen arviointi. Parhaillaan tutkinnonosien mukauttamiseen ja sanalliseen arviointiin on tekeillä luonnos ja testaamisvaiheessa olevaa tukimateriaalia.
Tiesitkö tämän oppivelvollisuusuudistuksesta?
- Uudesta laista nousee voimakkaasti esiin se, että tukea on annettava välittömästi, kun tuen tarve ilmenee ja niin kauan kuin tuen tarvetta ilmenee. Laissa korostuu moniammatillisen työn, palveluihin ohjaamisen ja tiedonsiirron merkitys. Myös yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää, ja huoltajan on saatava tietoa mahdollisesta oppivelvollisen opintojen etenemättömyydestä.
- Joillakin alueilla haasteena voi olla tukea tarvitsevien opiskelupaikkojen ja etenkin vaativan erityisen tuen paikkojen alueellinen riittävyys. Tiedotteissaan ja webinaareissaan opetus- ja kulttuuriministeriö onkin todennut, että mm. TELMA-opiskelijoille opiskelupaikkoja on riittävästi, mutta valitettavasti ne eivät jakaudu aina kulloisenkin tarpeen mukaisesti ympäri maan. Tätä on luvattu tarkastella huolella ja turvata myös alueellista saavutettavuutta.
- 1.8.2022 alkaen otetaan käyttöön uusi tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA, joka korvaa nykyisen ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen. Uusi TUVA-koulutus antaa valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista ja opiskelija voi jo halutessaan suorittaa lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opintoja. Koulutuksen aikana opiskelija voi tutustua toisen asteen koulutukseen ja saa ohjausta jatko-opintoihin ja uravalintaan.
- Jotta pysymme tietoisina uudistuksista ja niiden vaatimista toimenpiteistä, kannattaa seurata mm. opetushallituksen sivuja, OKM:n webinaari-tallenteita oppivelvollisuuden laajentamisesta sekä kysymyksiä ja vastauksia osiota.
Iloa kevääseen kaikille!
Tuula Niskanen
Erityisen tuen asiantuntija
Ammattiopisto Spesia
