Virpi Jussila (kuvassa vas.) ja Tuula Niskanen työskentelevät erityisen tuen asiantuntijoina Ammattiopisto Spesiassa. He kehittävät, kouluttavat ja tukevat organisaatioita toteuttamaan erityistä tukea ja neuropsykiatrista valmennusta. Heiltä on ilmestynyt myös kaksi kirjaa: Nepsy-materiaalipakki ammattilaiselle ja Nepsy-voimavarakirja.
Neuromonimuotoisuus eli neurodiversiteetti käsittää meidät kaikki – niin neurotyypilliset, neurokirjolaiset ja kaikki siltä väliltä. Aivojen ja hermoston yksilöllisyys on yhtä luonnollista kuin vaikkapa hiusten väri. Voi sanoa, että neurotyypillisyys ja neuroepätyypillisyys on kuin veteen piirretty viiva.
Nykyään termit neurokirjo, neuromonimuotoisuus, neuroepätyypillisyys, neurotyypillisyys, nepsy, ADHD, autismikirjo ja Touretten oireyhtymä vilahtelevat mediassa ja niistä keskustellaan huomattavasti enemmän kuin vielä hetki sitten. Se on tärkeää. Tässä blogissa raotamme näkökulmaa siihen, mitä on hyvä ottaa huomioon neuromonimuotoisessa maailmassa niin, että kaikilla olisi hyvä olla.
Aivojen erilaisuuden vuoksi meillä kaikilla on erilaisia tapoja havainnoida, tuntea, kommunikoida, oppia ja tehdä työtä. Neuromonimuotoisuuden arvostamisessa on kyse siitä, että kukaan ei pyri muuttamaan neurokirjoon kuuluvaa henkilöä itseään. Hänen neurotyyppinsä ei ole lainkaan väärä.
Siirrä katse virheistä voimavaroihin
Sen sijaan, että pyrkisit muuttamaan kohtaamaasi ihmistä, kannattaa keskittyä hänen vahvuuksiensa, voimavarojensa ja tarpeidensa huomaamiseen. On tärkeää myös sanoa ne ääneen. Se auttaa henkilöä itse tunnistamaan omia piirteitään, voimavarojaan ja selviytymiskeinojaan. Tämä puolestaan tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, itselle sopivien valintojen tekemistä ja oman näköisen elämän rakentamista. Loppupeleissä vaikutukset näkyvät yhteiskunnallisella tasolla: neuromoninaiset ihmiset pystyvät kiinnittymään koulutukseen ja työelämään ja parhaimmillaan tuovat mukanaan innovatiivisia tapoja ajatella ja toimia.
Pienet asiat kohtaamisissa ja ympäristössä lisäävät hyvinvointia
Oikea tieto, ymmärrys ja itsetuntoa vahvistava hyväksyvä kohtaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä niin kodeissa kuin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, toisella asteella, korkeakouluissa ja työpaikoilla.
Hyvinvointiin vaikuttavat usein hyvin pienet asiat ja apukeinot, joita ihminen parhaimmillaan löytää ja oppii elämänsä varrella. Usein ne liittyvät myös siihen, että osataan muokata ympäristöä sopivaksi. Esimerkiksi se, että tavaroilla on pysyvät omat paikat, auttaa pitämään yllä järjestystä ja löytämään tarvittavat esineet helposti. Se, että jääkaapin tai eteisen ovessa on viikon ohjelma, auttaa olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Ympäristön muokkaaminen ei aina ole helppoa. Siksi usein tarvitaankin ammattikasvattajan, opettajan tai nepsy-valmentajan tukea. Sitä tulisi olla tarjolla oikea-aikaisesti, koska usein pienten muutosten ja apukeinojen ansiosta neurokirjoon kuuluva pystyy aikuisuudessa luomaan juuri itselleen sopivan toimivan arjen.
Kysy nämä kysymykset itseltäsi ja voi paremmin
Aika ajoin meidän kaikkien, kirjolla tai ilman, on hyvä pysähtyä alla olevien kysymysten äärelle.
- Millainen päivärytmi, liikunta, uni ja ravinto tukevat palautumistani ja keskittymistäni?
- Millaiset tauot päivän aikana ovat juuri minulle tärkeitä?
- Millainen vuorovaikutus tukee jaksamistani?
- Minkälaiset struktuurit tukevat juuri minun arjen toimia?
- Kuinka ympäristöä muokkaamalla mahdolliset säätelyvaikeudet, aistierityisyydet ja kuormittuminen voidaan huomioida?
- Minkä asioiden parissa koen innostusta, mielenkiintoa ja merkityksellisyyttä?
- Ja ennen kaikkea: Mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja mitkä eivät? Millainen on omannäköinen arki ja elämä?
Monimuotoista ja rikasta elämää toivottaen
Tuula Niskanen ja Virpi Jussila
Erityisen tuen asiantuntijat
Ammattiopisto Spesia