Monikulttuuriset opiskelijat tarvitsevat usein tavallista enemmän tukea ammatillisiin opintoihinsa. ERMO-hanke kutsui opettajat ja muut opetusalan ammattilaiset oppimaan uutta, jakamaan omia ideoitaan ja kokemuksiaan sekä kokeilemaan uusia, maahanmuuttajien oppimista tukevia opetusmenetelmiä.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee maahanmuuttajaopiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea puutteellisen kielitaidon, koulutustaustan, oppimisvaikeuksien tai trauma- ja kriisikokemuksien vuoksi.
Ammatillisen opettajan on osattava tukea ja kannustaa monenlaista tukea tarvitsevaa monikulttuurista opiskelijaa. Hänen on myös osattava valita kuhunkin tilanteeseen sopiva opetusmenetelmä.
Tärkeää on myös laatia selkeää oppimateriaalia vielä suomen kielen taitoaan kartuttavan oppijan tueksi. Samalla on vastattava monilukutaidon mukanaan tuomiin haasteisiin. Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa erilaisissa viestintätilanteissa.
ERMO-hankkeessa (Erityisopetusta monikulttuuriselle opiskelijalle) tartuttiin erityistä tukea tarvitsevan monikulttuurisen opiskelijan koulutuksen haasteisiin. Tämä opetushenkilöstön täydennyskoulutushanke toteutettiin 15.12.2016 – 31.12. 2019 välisenä aikana kaksiosaisena.
Ensimmäinen ERMO-hankkeista oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, toinen puolestaan Opetushallituksen. Hanke toteutettiin Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun, Ammattiopisto Spesian ja Ammattiopisto Liven yhteistyönä.
Selkiytetään, sovelletaan ja uudistetaan
ERMO-koulutuksista pyrittiin tekemään mahdollisimman osallistavia kokonaisuuksia. Tämä onnistuikin hienosti. Koulutukseen osallistujat kehittivät omaa työtään ja työyhteisöjään luovasti ja aktiivisesti kehittämistehtäviensä avulla.
Koulutukseen osallistujat laativat toimivia ja havainnollistavia, strukturoituja ohjeistuksia sekä kuvallisia ja selkeitä opetusmateriaaleja maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen tarpeisiin. Muistin tuet ovat erityisen tärkeitä: tehdään huoneentauluja vaikkapa tärkeimmistä mittayksikköjen muunnoksista ja laitetaan ne näkyviin opetuskeittiöön tai työpajalle.
Substantiivitautia poistettiin teksteistä: hyvät lauseet rakentuvat elävien, oikeasti tekemistä ilmaisevien verbien varaan. Turhan koukeroista kieltä oiottiin muutenkin. Suunniteltiin tehokasta sanaston opetusta ja pohdittiin, kuinka kieltä voi opettaa joustavasti arkisissa opetustilanteissa.
Havaittiin, että keskeisen ammattisanasto kannattaa opettaa ihan opintojen alussa. Myöhemmin ammattisanastoa kannattaa kartoittaa aina ennen uuden, ison opetuskokonaisuuden aloittamista. Sanaston opettelun tukena myös kuvat ovat tosi tärkeitä.
Tunnista taitotaso ja kokemusmaailma
Toimintamalleja haettiin erityisopetuksen hyvistä käytänteistä; fonologisista (äänne- ja tavutasoisista) kielen opettamisen strategioista, strukturoinnista sekä oikealta taitotason portaalta lähtevästä opetuksesta. Esimerkiksi matematiikan opetuksessa pitää ensin selvittää opiskelijan osaamisen lähtötaso, ja sen pohjalle voi sitten rakentaa matematiikan opetusta. Aina kannattaa hyödyntää oikeita, toiminnallisia oppimisympäristöjä.
Hankkeessa kehitettiin myös uusia, toiminnallisia menetelmiä, joitten avulla maahanmuuttajaopiskelija voi eläytyä ja heittäytyä, jakaa omia tuntemuksiaan ja kertoa omasta kulttuuritaustastaan toisille. Näytelmiäkin laadittiin. Näin päästiin lähemmäksi monikulttuurisen opiskelijan omaa kokemusmaailmaa.
Samoin oman työyhteisön tiimityötä ja tehtävänjakoa selkiytettiin. Jotkut puolestaan kuvasivat maahanmuuttajaopiskelijoiden vaihtoehtoisia oppimispolkuja; joku selviytyy paremmin suomen kielen opetusta lisäämällä ja tehostamalla, jollekin sopii suorempi polku työelämään. Tällöin on hyvä opetella suomen kieltä ja keskeistä ammattisanastoa työpaikalla mahdollisimman käytännönläheisesti.
Osaaminen jakoon ERMOn ideariihessä
Kerta toisensa jälkeen kehittämistyöt yllättivät meidät kouluttajat. ERMO-koulutuksiin osallistujat olivat kokeneita ja osaavia. Sen lisäksi, että ERMO-hanke antoi osallistujille mahdollisuuden kehittää omaa työtään ja työyhteisöään, se tarjosi myös paikan osaamisen yhteiselle ideoinnille ja jakamiselle.
ERMO-hankkeessa osaaminen päätyi näin laajempaan käyttöön alan ammattilaisten kesken. Me kouluttajat saimme olla mukana tukemassa, kannustamassa ja itsekin oppimassa.
Hankkeessa julkaistiin myös artikkeli Keinoja ja välineitä opettajalle selkeäkieliseen ilmaisuun ammatillisessa koulutuksessa. Artikkeli löytyy Ammattikasvatuksen aikakauskirjasta 4/2018.
Maarit Sorjonen
erityisen tuen asiantuntija
Ammattiopisto Spesia
