Kaksi Ammattiopisto Spesiasta keväällä valmistunutta kuurosokeaa opiskelijaa osoitti, että selkeässä työympäristössä he pärjäävät työpaikalla hyvin. Opintojen päätteeksi Jyväskylän kahdessa eri Prismassa toteutetut oppimisjaksot sujuivat niin hienosti, että molemmat saavat jatkaa tehtävissään avotyöllistettyinä .

Näkö- ja kuulovamman luonteesta riippuen kuurosokeakin voi nähdä ja kuulla jonkin verran. Esimerkiksi suppean putkinäön omaava kuurosokea voi pystyä vaikkapa tarkistamaan vaatteiden kokolaput.
Keväällä 2018 kaksi Jyväskylän työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan TELMA-koulutuksen moniaistisessa ryhmässä opiskelevaa kuurosokeaa opiskelijaa pohti sopivaa työskentely-ympäristöä työelämässä oppimiselleen.
Kun jaksoja alettiin suunnitella, toisella opiskelijalla oli toiveissa työ, jossa voisi hyödyntää hyviä tunnustelutaitoja. Toinen opiskelijoista taas piti järjestyksenpitoon ja siisteyteen liittyvistä tehtävistä. Oma erityinen kiinnostuksen kohde oli muoti.
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ympäristöksi pohdittiin kaupan alaa, jossa monipuolisista työtehtävistä löytyisi molempien vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita tukevia tehtäviä. Oppilaitoksesta otettiin yhteyttä Keljon ja Palokan Prismoihin, joihin jaksot saatiinkin sovittua toukokuulle, jolloin opiskelijat olivat valmistumassa. Yhteistyö sopi hyvin myös Prismojen tavoitteisiin.
Meillä S-ryhmässä on tärkeänä osana vastuullisuustoimintaamme käynnissä Paras paikka elää -ohjelma, jonka mukaisesti yksi periaatteistamme on edistää monimuotoisuutta. Ohjelman käytännön teoista yksi on pilotoida tapoja työllistää sellaisia ryhmiä, joiden on vaikea työllistyä. Spesia-yhteistyö on meillä paikallinen teko, jolla pyrimme edistämään monimuotoisuutta työpaikalla ja edesauttamaan erilaisten opiskelijoiden työkokemuksen hankkimista ja työllistymistä.
– Henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg, Osuuskauppa Keskimaa
Onnea on kun kaikella on paikkansa
Prismassa päivittäistavaraosasto on hyvin organisoitu ja kaikella on oma paikkansa. Aistivammaisuuden näkökulmasta se onkin mitä erinomaisin työskentely-ympäristö. Näkövammaisen on helppo työskennellä, kun ympäristö on selkeä ja esimerkiksi henkarit löytävät tiensä helposti oikeisiin laatikoihin, kun varaston henkarilaatikoissa on tunnusteltavat henkarimallit .
Jos työpiste ei luonnostaan ole erityisen selkeä, sellainen myös rakentuu nopeasti sinne missä sitä tarvitaan työn sujuvoittamiseksi.
Kun opiskelijat aloittivat Prismoissa , työkaverit alkoivat hyvin nopeasti hahmottaa, kuinka vuorovaikutus sujuu parhaiten ja millaisia työtehtäviä uudet työntekijät voisivat ottaa hoitaakseen. Muutaman työviikon jälkeen työkaverit tiesivät jo tulla lähelle, koskettaa käsivartta merkiksi, että ovat läsnä ja tervehtivät opiskelijaa iloisesti.

Hyllyttäminen käy ilman näkökykyä sujuvasti ja tarkasti, kun oikea pahvilaatikko merkitään pienellä nappulalla ja vastaava merkki asetetaan oikean hyllypaikan kohdalle.
Taloustavaraosastolla pesuaineiden hyllyttäminen käy ilman näkökykyä sujuvasti pienin esivalmisteluin. Oikea pahvilaatikko merkitään pienellä nappulalla ja vastaava merkki asetetaan oikean hyllypaikan kohdalle. Oikea hyllypaikka ja tavara löytävät toisensa tunnustellen. Opiskelija tekee tarkkaa työtä tunnustellessaan, että tuotteet ovat suorassa etiketti asiakasta kohden.
Kuurosokeus voidaan nähdä ihmisessä yhtenä piirteenä muiden joukossa. Kuurosokeus vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn riippuen näkö- ja kuulovamman luonteesta. Kuurosokeakin voi nähdä ja kuulla jonkin verran, esimerkiksi suppean putkinäön omaava kuurosokea voi nähdä näkevällä alueellaan hyvin tarkasti.
Tärkeässä roolissa työpaikalla ovat olleet opiskelijoiden työympäristön ja työtehtävien muokkaamisessa avustaneet ohjaajat sekä vuorovaikutuksen mahdollistavat tulkit. Monenlaiset työtehtävät mahdollistuvat sopivan apuvälineen tai työvaiheiden strukturoinnin myötä.
Myös työkaverit ovat auttaneet miettimään sopivia työtehtäviä ja arvostavat saamaansa apua. Työtehtävä on parhaimmillaan, kun se on hyödyllinen molemmin puolin. Työajat on mietitty joustavasti yhdessä työpaikan henkilökunnan kanssa työntekijän voimavarat ja työnantajan tarpeet huomioiden.
Opiskelija haluaa päättää työpäivän kahviin, jonka työpaikka työntekijöilleen tarjoaa. Töistä lähtiessä työpaita riisutaan ja työkaverit huikkaa: ”Huomiseen!”
Työpaikalla tapahtunut oppiminen poiki molemmille opiskelijoille avotyöpaikan opintojen päättymisen jälkeen.
Vaikeimmin vammaiselle avotyö on mahdollisuus
Avotyö on työtoimintaa, jossa avotyösopimus tehdään työnantajan ja toimintakeskuksen välillä. Sopimus voidaan tehdä ja purkaa hyvin joustavasti. Avotyöllistetty saa työosuusrahaa toimintakeskuksesta, jonka vakuutuksen piirissä hän myös on.
Avotyö on vaihtoehto toimintakeskuksessa tapahtuvalle työtoiminnalle. Avotyöllistetty pääsee toimimaan aidoissa työympäristöissä ja osana työyhteisöä. Lisäksi avotyössä voidaan huomioida paremmin yksilölliset kyvyt ja räätälöidä tehtäviä paremmin henkilölle sopiviksi kuin toimintakeskusympäristössä.
Avotyö on myös työnantajalle joustava vaihtoehto, vaikka vaatiikin avointa mieltä ja sitoutumista. Avotyön työvalmennusta tekevät yleensä toimintakeskuksen työvalmentajat, ja myös oppilaitos voi tukea työn aloitusvaiheessa työtehtävien haltuunottoa. Joissakin tapauksissa avotyöllistetyn on mahdollista saada tuekseen henkilökohtainen avustaja.
Avotyö on saanut osakseen myös kritiikkiä siitä, ettei siinä makseta työntekijälle palkkaa eikä siihen kuulu työntekijän etuuksia. Työvalmennuksen avulla entistä useammat erityistä tukea tarvitsevat työllistyvätkin nykyään palkkatöihin ja tämän eteen myös Ammattiopisto Spesia tekee aktiivisesti töitä.
Vaikeimmin vammaisille palkkatöihin pääseminen on kuitenkin erittäin haasteellista. Heille avotyö on usein ainoa mahdollisuus työskennellä toimintakeskuksen ulkopuolella itselle mieluisissa tehtävissä siten, että heidän toimeentulonsa on samalla turvattu erilaisten tukien kautta.
Avotyö voi tarjota mahdollisuuden osallisuuteen ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen, kun myös vaikeimmin vammaiset voivat itse valita työpaikkansa ja vaikuttaa tekemänsä työn sisältöön. Osalle se voi olla myös väylä palkkatyöhön.
Suvi Kärki
erityisopettaja KM
TELMA-koulutus, moniaistinen opetus