Tämä artikkeli aloittaa Pedagogiikka Spesiassa -juttusarjan, joka esittelee Spesian pedagogisia periaatteita, jotka on kirjoitettu auki Pedagogiseen asiakirjaan.
Pedagoginen asiakirja, luku 7: Pedagoginen loistaminen
Jokainen spesialainen haluaa, saa ja osaa loistaa!
Opetus- ja ohjaushenkilöstö voi omalla toiminnallaan kannatella, kuljettaa ja ohjata opiskelijoita löytämään ja uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Opiskelijat toivovat opettajalta hyväksyntää, läsnäoloa ja merkityksellisiä kohtaamisia.
Pedagogisen loistamisen perusta opetuksessa ja ohjauksessa
Opettaja luo ryhmään lämpimän ja yhteisöllisen ilmapiirin sekä löytää jokaiselle opiskelijalle omanlaisensa vuorovaikutuksen ja tavan toimia. Hyväksyvä ilmapiiri on alusta, jonka varaan rakentuvat monet myönteiset asiat.
Opiskelijan tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä tulee tukea kaikin tavoin opinnoissa, koska niillä on suotuisia vaikutuksia oppimiseen, motivaatioon, ilmapiiriin, turvallisuuden tunteeseen ja hyvään käytökseen.
Onnelliset ihmiset kehittävät voimavarojaan hyvää elämää varten. Näitä valmiuksia varten pedagogiikassa kannustetaan ja tuetaan opiskelijaa osallistumaan aktiivisesti erilaisiin töihin ja tapahtumiin sekä annetaan palautetta.
Opiskelija tarvitsee rehellistä palautetta. Vaikka palautteessa keskitytään myönteisiin kokemuksiin, tunteisiin ja vahvuuksiin, se ei sulje kielteisten tunteiden ja haasteelliseksi koettujen asioiden käsittelyä osana oppimista ja hyvinvointia. Tärkeää on kannustaa ja tukea opiskelijaa toimijuuteen, omien kokemusten havainnointiin, sanoittamiseen ja jakamiseen. (Kumpulainen, Mikkola, Rajala, Hilppö & Lipponen 2015; Pekkala 2023.)
(teksti jatkuu kuvan jälkeen)
Kuvateksti: Opiskelijan tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisellä ja tukemisella on suotuisia vaikutuksia oppimiseen, motivaatioon, ilmapiiriin, turvallisuuden tunteeseen ja hyvään käytökseen.
Opettajien työn muutos ja pedagoginen osaaminen
Opettajien työ on muuttunut ammatillisessa koulutuksessa, kun opiskelijoihin ja heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa kiinnitetään enemmän huomiota. Oppimisprosessit suunnitellaan yksilöllisesti ja työpaikalla tarjotaan enemmän oppimisen mahdollisuuksia. Tapani, A., & Salonen, AO (2019) selvittävät tiivistetysti ammatillisen opettajan osaamisen kokonaiskuvaa artikkelissa ”Opettajien osaamisen tunnistaminen suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa”.
Tutkijat raportoivat kolme luokkaa liittyen suomalaisen ammatillisen opettajan osaamiseen:
- Opetus ja oppiminen, johon kuuluvat pedagoginen osaaminen, ohjaus- ja neuvontaosaamisen sekä vuorovaikutusosaamisen alaluokat.
- Ammatillisen opettajan osaamisen autenttinen oppiminen ja kehittyminen. Tähän kuuluivat pedagoginen johtajuus-, kumppanuus- ja innovointiosaaminen. Pedagoginen johtajuusosaaminen ei tarkoittanut ainoastaan oppilaitosjohtamista, vaan myös kykyä johtaa itseään ja omaa työtään mm. uusien toimintaroolien omaksumisessa ja työn hajanaisuuden hallinnassa.
- Arviointiin ja seurantaan liittyvä osaaminen. Tässä korostui arviointi- ja dokumentointiosaaminen työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä yhteistyössä työpaikkojen kanssa.
Vilppola (2023) havaitsi väitöskirja tutkimuksessaan, että ammatillisen opettajan työssä ja työpaikoilla tulee hallita myös digitaalisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja käyttö. Yhtäaikaisia oppimistilanteita tulee osata rikastaa digitaalisuutta hyödyntäen. Ammatillisen opettajan työhön kuuluvat ohjauksellinen vuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä (esim. opiskelijan ohjaus, verkkokokoukset jne.) sekä oppimisen ja osaamisen arviointi digitaalisin keinoin.
Edellä kuvattu osaaminen vaatii opettajalta yleistä digitaalista osaamista eli riittävää yleistä osaamista laitteiden ja ohjelmistojen käytössä.
Opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogiselle loistamiselle ja sen kehittymiselle luodaan Spesiassa mahdollisuuksia monin tavoin niin toiminnan, koulutusten kuin palautteen muodossa. Esimerkiksi Pedapysäkeissä keskustellaan pedagogisista aiheista, henkilöstölle järjestetään erilaisia luentoja ja opetus- ja ohjaushenkilöstöä kannustetaan uskomaan omiin kykyihin:
”Teillä on jo hallussa Perttu Pölösen tyhy-päivänä esille nostamia työelämätaitoja, ongelmanratkaisukykyä, joustavuutta, kärsivällisyyttä, etiikka on kunnossa, myötätuntoa sekä intohimoa tähän työhön” (Tiina & Mia 2023 Kevättervehdysvideo.)
Pia Toivanen
pedagoginen asiantuntija
Ammattiopisto Spesia
Lähteitä:
Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen, L. (2015). Positiivisen pedagogiikan jäljillä. Teoksessa: Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima (224–242). Jyväskylä: PS-kustannus.
Pakkala, P. 2023 Verkkoluento Spesian henkilöstölle 29.9.2023. Ammatillisen erityisopiskelijan identiteetin rakentuminen.
Tapani, A., & Salonen, A. (2019). Identifying teachers’ competencies in Finnish vocational education. International Journal for Research in Vocational Education and Training (IJRVET), 6(3), 243–260.
Tiina & Mia 2023. Kevättervehdysvideo. Katsottavissa: https://spesia.sharepoint.com/sites/henkiloston-uutiset/_layouts/15/stream.aspx?id=%2Fsites%2Fhenkiloston%2Duutiset%2FJaetut%20asiakirjat%2FVideot%2FMian%20ja%20Tiinan%20kev%C3%A4ttervehdys%2Emp4
Vilppola, J.2023. Väitöskirja. Ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin rakentuminen Työelämälähtöinen ja osaamisperustainen ammatillinen opettajankoulutus. JYU DISSERTATIONS 661. J. Luettavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/88273/978-951-39-9650-5_vaitos15092023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
