- Kuka? Kati Karjalainen on opinto-ohjaaja, jonka työpiste sijaitsee Pieksämäellä, minkä lisäksi hän toimii Mikkelin, Savonlinnan ja Kotkan alueilla.
- Mitä tekee opinto-ohjaaja? Opinto-ohjaajan tärkein rooli on olla opiskelijan apuna ja tukena opiskelijan matkalla kohti sopivaa opinto- ja urapolkua.
Opo tukee jo ennen opintoja ja niiden jälkeen
Opinto-ohjaaja eli opo tukee opiskelijaa matalalla kynnyksellä eteenpäin opinnoissaan ja tekee ennaltaehkäisevää työtä.
– Jos opiskelijalle tulee esimerkiksi paljon poissaoloja, opot voivat miettiä, millaista tukea opiskelija tarvitsee, jotta opinnot eivät keskeydy tai lopu.
Opo on tukena myös niissä tilanteissa, joissa perustutkinnon aloittanut opiskelija huomaa, ettei ala olekaan hänelle sopiva. Silloin opiskelija ja opinto-ohjaaja miettivät yhdessä, mikä ala olisi sopivampi.
– Pidän opiskelijoille yksilöohjausta, jossa tunnistetaan opiskelijan osaamisalueita. Annan myös jälkiohjausta siinä vaiheessa, kun opiskelija ei ole enää kirjoilla oppilaitoksessamme.
Muita opinto-ohjaajan tavallisia työtehtäviä ovat esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin, kuten opopäiviin tai Educa-messuihin osallistuminen, markkinointimateriaalien, kuten hakijan oppaan suunnittelu ja päivittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä uutena tehtävänä alkavat opotunnit.
Peruskouluissa pidettävissä vanhempainilloissa vierailu ja niissä Spesian esittely kuuluu opinto-ohjaajan työhön. Kevään yhteishaku ja jatkuva haku ovat opoja eniten työllistäviä asioita. Jotkut tehtävät sisältävät ideointia ja tietojen vaihtoa muiden opinto-ohjaajien kanssa.
– Teemme myös yhteistyötä toisen asteen ja peruskoulujen opojen kanssa. Olemme esimerkiksi suunnitelleet yhteistä ysipäivää ja miettineet, miten voimme parhaiten palvella ysiläisiä ja ohjata heitä oikeaan suuntaan jatko-opinnoissaan.
Ei kahta samanlaista työpäivää
Opinto-ohjaajan työpäivä voi sisältää töitä laidasta laitaan. Opo saa vastata sähköposteihin sekä ympäri Suomea tuleviin puheluihin, etäopoilla tavaten opiskelijoita Teamsin kautta ja pohtia heidän jatko-opintoasioitaan. Toisinaan opotapaamisia opiskelijoiden kanssa pidetään myös kasvokkain.
– Lisäksi voin osallistua opiskelijoiden HOKS-kokouksiin, haastattelen yhteishaun ja jatkuvan haun hakijoita ja esittelen oppilaitosta ja oppimisympäristöjä toiselta paikkakunnalta tulleille tutustujaryhmille.
Opo osallistuu myös yhteistyöpalavereihin muun henkilökunnan kanssa. Kahta samanlaista työpäivää ei ole, ja se sopii Karjalaiselle.
– Minulla voi olla todella hyvä runko päivälle, mutta yksi puhelinsoitto pyöräyttää päivän ylösalaisin. Se on tämän työn rikkaus, et ikinä aamulla tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.
Karjalainen pyrkii jättämään kalenteriin tyhjiä aukkoja, jotta ehtii hoitaa rästiin jääneitä töitä. Toisinaan hän tulee töihin aiemmin ja käyttää aamun varhaiset tunnit väliin jääneiden asioiden hoitoon.
– Usein käy niin, että joku juttu jää hoitamatta yllättävän uuden jutun tieltä, ja alkuperäinen tehtävä hoidetaan muulla ajalla.
Kuvateksti: Kati Karjalainen tietää, että opon on tärkeää tukea opiskelijaa realistisiin ratkaisuihin mutta myös luottamaan omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin.
Opinto-ohjaajan tehtävä on nostaa kissa pöydälle
Opiskelijatapaamiset opinto-ohjaajien kanssa lisääntyvät ennen kevään yhteishakua. Esiin nousee tyypillisesti kysymyksiä mahdollisesta tulevasta opiskelupaikasta, tutkinnon sisällöstä ja opiskeluympäristöstä.
– Usein keskustelemme siitä, että opiskelijan pitää lähteä kotipaikkakunnaltaan toiselle paikkakunnalle. Kerron, millaista tukea esimerkiksi Pieksämäellä saa, mitä ammatillinen perustutkinto pitää sisällään ja millaisia valmiuksia opiskelijalla olisi hyvä olla.
Opinto-ohjaajan tehtävä on kertoa myös tutkinnon mahdollisista haasteista.
– Opon pitää myös uskaltaa nostaa kissa pöydälle. Jokaiseen ammattiin kuuluu sekä plussia että miinuksia. Pohdimme niitä ja otamme huomioon, ettei aina ole kivaa ja positiivista. Kaikkeen liittyy haasteita ja ikäviä asioita, mutta niistä pääsee yli.
Toisinaan opinto-ohjaaja joutuu puntaroimaan sitä, riittävätkö opiskelijan valmiudet tämän haaveilemaan tutkintoon tai ammattiin. Tällöin käydään läpi perustutkinnon vaatimuksia ja verrataan niitä opiskelijan vahvuuksiin ja mahdollisiin tuen tarpeisiin.
– Mietin yhdessä opiskelijan kanssa vahvuuksien lisäksi hänen tuen tarpeitaan, muun muassa mahdollisia fyysisiä rajoitteita, jotka voivat vaikuttaa ammatinvalintaan. Voimme myös ottaa yhteyttä kyseistä alaa opettavaan henkilöön ja jutella vaatimuksista yhdessä.
Joskus nuori saattaa itse huomata, ettei kyseinen ala olekaan hänelle sopiva. Näissä tilanteissa opot tekevät tiiviisti yhteistyötä yli oppilaitosrajojen saadakseen nuorelle mahdollisimman sopivan opiskelupaikan. Tilanne toimii myös toisinpäin: aina nuori ei ole etukäteen saanut oikeaa käsitystä alasta tai ei osaa ajatella, että hänestä olisi tietylle alalle.
– Joskus nuorella on taitoja ja edellytyksiä tiettyyn alaan, josta hän ei kuitenkaan ole kiinnostunut. Silloin on hyvä saada nuori tutustumaan siihen perustutkintoon. Usein keskustelu tai videon katsominen ei riitä, vaan nuoren silmät avautuvat päästessään tutustumaan alaan tai opintoihin paikan päällä.
Paikan päällä nuori saattaa huomata, että ala onkin hänen juttunsa ja hänen vahvuutensa sopivat sinne. Tärkeintä on kuitenkin antaa nuorelle aikaa.
– Nuori tarvitsee aikaa kypsymiseen. Hänen pitää oppia luottamaan itseensä ja silloin voi huomata, että hei, minusta onkin tähän.
Parasta opiskelijakohtaamiset ja oma oppiminen
Karjalaisen on helppo nimetä työstään asia, joka saa hänet innostumaan eniten: opiskelijakohtaamiset.
– Opiskelijat ovat parhaita opettajiani. Joka päivä opin heiltä jotain uutta, ja työ heidän kanssaan on aivan ihanaa. Opiskelijat antavat minulle valtavasti uusia ajatuksia ja se on mielestäni mahtavaa.
Parhaimmat onnistumisen kokemukset Karjalainen saa silloin, kun opiskelijan opinnot etenevät hankaluuksista huolimatta.
– Toisinaan opiskelijalla voi olla todella haastava tilanne. Silloin mietimme, onko opintojen aika nyt ja miten jatkamme eteenpäin. Sitten jotain tapahtuu, opinnot lähtevätkin sujumaan ja opiskelija valmistuu. Opiskelijoiden edistyminen ja kasvaminen on parasta antia.
Opinto-ohjaajan tulee olla luonteeltaan elinikäinen oppija, joka haluaa kehittää omaa ammattitaitoaan ja pysyä ajan hermoilla perustutkintojen muuttuessa. Karjalaisen mielestä tämä on yksi työn hienouksia. Lisäksi opiskelijoiden kanssa toimiessa tulee omata hyvät vuorovaikutustaidot.
– Erityisen tuen tarpeisten opiskelijoiden kanssa on hyvä ottaa huomioon myös kommunikoinnin selkeäkielisyys ja rauhallinen puhetyyli. Opon pitää osata keskustella vaikeistakin asioista niin, että on yhtä aikaa empaattinen ja jämäkkä.
Päivittäisten aikataulujen muuttuessa opinto-ohjaajalta vaaditaan myös kykyä sietää keskeytyksiä ja muutoksia, sekä sen varmistamista, että opiskelijan omat näkemykset pääsevät esiin erilaisissa tilanteissa. Asenne nuoria kohtaan tulee olla kunnioittava.
– Vaikka jollain on erityisen tuen tarvetta, hän on silti oman elämänsä asiantuntija. Monella nuorella on se tilanne, että joku muu on aiemmin päättänyt kaikista hänen asioistaan. Meidän pitää vahvistaa nuorten omaa vaikutusmahdollisuutta hänen omaan elämäänsä.
(teksti jatkuu kuvan jälkeen)
Kuvateksti: Karjalaisen mukaan Itä-Suomessa on omanlaisensa aito ja leppoisa tunnelma. Pieksämäen toimipaikassa yhdistyvät hyvä sijainti, yhteydet ja luonto. Tässä on käyty sienessä.
Moni kävijä ihastuu Itä-Suomen ja Pieksämäen ilmapiiriin
Karjalainen kehottaa opiskelijoita hakemaan rohkeasti Itä-Suomen toimipaikkoihin. Monen mielestä Itä-Suomessa on ihan omanlaistaan aitoutta, rentoutta ja lämpöä.
Suurin Itä-Suomen toimipaikoista on Pieksämäki, jossa on tarjolla kuusi perustutkintoa ja kahdeksan eri osaamisalaa, eli vaihtoehtoja riittää. Pieksämäellä on myös Kati Karjalaisen pääasiallinen työpiste eikä hän ihmettele, että niin monet kampuksella vierailleet ovat kehuneet paikan yhteishenkeä.
– Olen usein kuullut, että täällä on aivan ihana ilmapiiri. Heti kun tuulikaapista astuu aulaan, kaikki tervehtivät ja ottavat hyvin vastaan, ja ilmapiiri on lämmin. Meillä on aika rauhallista pääkampuksella, kun osa perustutkinnoista opiskelee omissa oppimisympäristöissään eri puolilla Pieksämäkeä.
Spesia tarjoaa paikkakunnalla maksuttomaan opiskelija-asumiseen erinomaiset mahdollisuudet: Kaunokkikujan asuntola on täysremontoitu pari vuotta sitten ja Pieksämäen erityisyys ovat itsenäisempään asumiseen tarkoitetut oppilaitoksen kaupunkiasunnot.
Karjalainen kehuu myös kampuksen sijaintia. Hyvät liikenneyhteydet ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet kutsuvat opiskelijoita.
– Liikuntapaikat ja hyvät ulkoilualueet löytyvät heti naapurista ja opiskelija-asumisessa opiskelijoille mieluisia harrastuksia ja tapahtumia kartoitetaan myös lähikunnista. Opona Pieksämäkeä on helppo kehua, tämä on kiva paikka.
